Kahvi, kofeiini, mieliala ja tunteet


Puhekielen keskusteluissa termeillä ‘meliala’ ja ‘tunne’ tarkoitetaan usein samaa asiaa. Tieteellisesti niillä on kuitenkin erilaiset määritelmät. Mieliala on suhteellisen pitkäkestoinen voimakas tunnetila32. Tunne sen sijaan on lyhytkestoinen. On ehdotettu, että tunteet ovat synkronoitujen muutosten jaksoja, joihin liittyy kehon muutoksia (kuten punastuminen) sekä motorisia ilmaisuja33.

Mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt (mukaan lukien masennus ja ahdistus) ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste Euroopassa34. Vuosittain yksi viidestätoista eurooppalaisesta sairastuu vakavaan masennukseen, ja lähes neljä viidestätoista ihmisestä sairastuu, jos ahdistus ja masennuksen kaikki muodot lasketaan mukaan35.

Tutkimusten mukaan ruokavalio ja liikunta saattavat vaikuttaa hermosolujen kehittymiseen ja fysiologiaan sekä suojata aivoja neurologisilta sairauksilta ja vammoilta36. Kahvia, kaakaota ja teetä tutkitaan aktiivisesti, koska niissä on runsaasti polyfenolisia yhdisteitä, joilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen sekä käyttäytymiseen, mielialaan, masennukseen ja kognitioon37.

 

Kofeiini ja mieliala

A. Nehligin tutkimuskatsauksen mukaan toistuvat, noin neljän tunnein välein saatavat 75 mg:n kofeiiniannokset (vastaa noin kupillista kahvia) voivat saada aikaan mielialan pysyvän paranemisen päivän aikana. Suuret annokset voivat sen sijaan olla yhteydessä jännittyneisyyden, kuten ahdistuksen, hermostuneisuuden ja levottomuuden lisääntymiseen26. Kofeiinin nauttimisen on havaittu parantavan annos-vasteisesti rauhallisuuden ja kiinnostuneisuuden subjektiivisia mittareita, mikä viittaa siihen, että mielialan paraneminen saattaa olla riippuvainen lähtötilanteen vireystilasta26. Erittäin väsyneet henkilöt kokevat mielialan muutokset todennäköisesti suurempina kuin vain lievästi tai ei lainkaan väsyneet henkilöt26.

Tutkimuksissa on selvitetty myös erilaisten kofeiiniannosten vaikutuksia. Eräässä tutkimuksessa 60 mg kofeiiniannos paransi selkeästi tarkkaavaisuutta ja valppautta sekä tyytyväisyyttä ja mielialaa38. Toisen tutkimuksen mukaan 100 mg kofeiinia vähensi merkitsevästi uupumusta/väsymystä ja lisäsi elinvoimaisuutta39. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan tutkimuksissa on osoitettu, että 75 mg:n kofeiiniannoksen (noin kahvikupillisen sisältämä määrä) ja lisääntyneen tarkkaavaisuuden ja valppauden välillä on syy-seurausuhde1.

Iäkkäämmillä aikuisilla kofeiini näyttää vaikuttavan mielialaan herkemmin kuin nuorilla aikuisilla40. Vaikutukset mielialaan riippuvat myös siitä, mihin aikaan päivästä kofeiini nautitaan. Näkyvimmät vaikutukset ilmenevät aamupäivällä40. Itse asiassa on ehdotettu, että kofeiinia voitaisiin käyttää iäkkäämmillä aikuisilla mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä päivittäisissä tehtävissä parantavana ravintolisänä41. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin tarkempia johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Tutkimusten mukaan kofeiinin vaikutukset ovat hyödyllisempiä niillä, jotka saavat kofeiinia säännöllisesti kuin niillä, jotka eivät tavanomaisesti saa kofeiinia lainkaan. Sen sijaan kofeiinin aikaansaamat muutokset ovat suurempia niillä, jotka eivät tavanomaisesti saa kofeiinia42. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että mieliala ei muutu yksinomaan kofeiinin saannin vaikutuksesta, vaan myös odotus kofeiinin saannista parantaa mielialaa ja tarkkaavaisuutta10.

On oletettu, että itse raportoidut kofeiinin tarkkaavaisuutta ja mielialaa stimuloivat vaikutukset eivät kestä pitkään. Vaikutusten on todettu olevan suurimmillaan ensimmäisen neljän tunnin aikana kofeiinin nauttimisen jälkeen. Toimistotyöntekijöillä tehdyn tutkimuksen mukaan kofeiinin nauttiminen aamulla yhdessä ornitiinin*) kanssa vaikutti myönteisesti itse raportoituun mielialaan myöhään iltapäivällä (erityisesti vähensi väsymyksen tunnetta ja lisäsi työintoa sekä elinvoimaisuutta). Tämä viittaa siihen, että ornitiini voimisti kofeiinin fysiologisia vaikutuksia43.

*) Ornitiini on proteiiniaineenvaihduntaan liittyvä aminohappo, jota on mm. lihassa ja maitotuotteissa, ja jota elimistö pystyy muodostamaan myös itse.

Laajan tutkimusnäytön mukaan sekä vähäinen että runsas kofeiinin saanti on yhteydessä moniin palautuviin fysiologisiin vaikutuksiin, mikä viittaa siihen, että kofeiinilla ei ole merkittävää tai pysyvää vaikutusta fysiologiseen terveyteen44.


Kofeiini, hiilihydraatit ja mieliala

Tutkijoita kiinnostaa ravintoaineiden ja biologisesti aktiivisten aineiden nauttiminen samanaikaisesti, koska näin voidaan saada parempi ymmärrys ruokien ja juomien vaikutuksista elimistössä. Erityisesti kiinnostusta on herättänyt kofeiinin ja hiilihydraattien nauttiminen samanaikaisesti45,46.

Eräässä plasebokontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin tavanomaisten juomien mukana saadun kofeiinin ja glukoosin vaikutuksia mielialaan sekä suorituskykyyn yhdessä ja erikseen. Tulosten mukaan kofeiinilla ja glukoosilla ei ollut merkitsevää vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen45. Kofeiiniin liittyen tämä oli yllättävä tulos, koska monien muiden tutkimusten mukaan kofeiini parantaa kognitiivista suoriutumista. Tutkijat totesivat, että merkittävät sekoittavat tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin ja että kofeiini lisäsi koettua pysyvää henkistä energiatasoa tutkimusolosuhteissa. Lisätutkimukset ovat kuitenkin suositeltavia, jotta voidaan pohtia, lisäisivätkö nämä mielialan muutokset motivaatiota vaikean tehtävän aikana45.

Toisessa tutkimuksessa kohtuullinen annos kofeiinia (200 mg) yhdessä pienen hiilihydraattimäärän kanssa (50 g vaaleaa leipää) vaikutti myönteisesti mielialaan ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Hiilihydraateilla yksinään ei ollut vaikutusta46. Tässä tutkimuksessa kofeiini oli ratkaiseva mielialan ja henkisen suorituskyvyn paranemiseen vaikuttanut tekijä.

Pienessä pilottitutkimuksessa kofeiinia sisältävällä kahvilla oli suurempi  positiivinen vaikutus mielialaan ja tarkkaavaisuuteen liittyviin toimintoihin kuin kofeiinittomalla kahvilla. Mielenkiintoista on, että tutkijoiden mukaan myös kofeiiniton kahvi voisi parantaa mielialaa ja suorituskykyä. Tämä viittaa siihen, että kofeiinin lisäksi myös muut yhdisteet, kuten klorogeenihapot, voivat vaikuttaa mielialaan ja suorituskykyyn47. Tämä vaikutus pitää kuitenkin vahvistaa laajemmassa tutkimuksessa.

Kofeiinin vaikutukset masennukseen

Tutkimusten mukaan kofeiini saattaa auttaa lievittämään masennuksen oireita tai suojaamaan masennukselta. Vuonna 2016 julkaistussa meta-analyysissa oli mukana 346 913 henkilöä ja 8 146 masennustapausta. Tulosten mukaan kahvinjuonti saattaa suojata masennukselta. Annos-vaste –analyysi viittaa J-muotoiseen käyrään, ja hyödyllisiä vaikutuksia havaittiin enintään 300 mg:n päivittäisellä kofeiinin saannilla (noin 4 kupillista kahvia)48.

Monissa tutkimuksissa on selvitetty kofeiinin saannin yhteyttä riskiin sairastua masennukseen.

  • Tutkimuksessa, jossa seurattiin 50 739 naista (keskimäärin 63-vuotiaita) osana Nurses´ Health Study -tutkimusta, tarkasteltiin kofeiinia ja masennusta. Todennäköisyys sairastua masennukseen oli 2-3 kupillista kahvia/päivä juoneilla 15 % ja vähintään 4 kupillista kahvia/päivä juoneilla 20 % alhaisempi kuin niillä, jotka joivat korkeintaan kupillisen kahvia viikossa. Kofeiinittoman kahvin nauttimisella ei ollut vaikutusta masennusriskiin. Tämä havainnoiva tutkimus viittaa siihen, että kofeiini mahdollisesti suojaa riskiltä sairastua masennukseen49.
  • Suomalaisilla miehillä tehdyn kohorttitutkimuksen mukaan runsaasti kahvia juovien (yli 813 mg kofeiinia eli noin 8 kupillista kahvia päivässä) riski sairastua masennukseen oli pienentynyt 77 %. Vaikutus oli yhteydessä ainoastaan kahviin, eikä se liittynyt teehen tai kofeiiniin yksinään50.
  • Vuonna 2013 julkaistussa japanilaisessa poikittaistutkimuksessa selvitettiin sekä vihreän teen että kahvin vaikutuksia masennusoireisiin. Tulosten mukaan sekä vihreä tee (yli 4 kupillista päivässä) että kahvi (yli 2 kupillista päivässä) saattavat suojata masennukselta51.
  • Korean National Health and Nutrition –tutkimukseen osallistui 10 177 20-97 –vuotiasta korealaista. Tämän poikittaistutkimuksen tulosten mukaan kahvinjuonnilla saattaa olla lievä masennusriskiltä suojaava vaikutus52.

Tutkimuksessa, jossa selvitettiin kofeiinin vaikutuksia masennusoireisiin, koehenkilöt nauttivat joko kofeiinia sisältävää kahvia (150 mg kofeiinia) tai kofeiinitonta kahvia (9 mg kofeiinia). Kofeiinipitoinen kahvi lisäsi yhteistyökykyistä pelikäyttäytymistä ja surusta viestimistä. Tämä viittaa siihen, että kofeiini saattaa parantaa sosiaalista tukea ja lievittää masennuksen oireita53.

Lopuksi, tietyt potilasryhmät, kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä54 tai skritsofeniaa sairastavat55, saattavat suosia kahvinjuontia ja kofeiinin käyttöä. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien on todettu käyttävän tupakkaa ja kahvia muuta väestöä enemmän54. On oletettu, että potilaat tupakoivat ja juovat kahvia vähentääkseen lääkkeiden sivuvaikutuksia, kuten kyvyttömyyttä tuntea nautintoa tai parantaakseen hoitoon liittyviä kognitiivisia oireita.

Kofeiini ja tunteet

Kofeiinin tiedetään luotettavasti lisäävän vireystasoa. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, vaikuttaako kofeiini muihin tunneulottuvuuksiin, kuten myönteisiin tai kielteisiin tunteisiin.

Eräässä tutkimuksessa kehitettiin sanasto kuvaamaan kahvinjuonnin aikaisia tunteita selvittämällä kahvijuomien vaikutuksia emotionaalisiin vasteisiin. Tulosten mukaan kahvinjuojat etsivät juomastaan erilaisia emotionaalisia kokemuksia: jotkut suosivat kahvia saadakseen myönteisiä ja rauhoittavia tunteita, jotkut halusivat nostaa vireystilaansa myönteisten ja energisoivien tunteiden avulla ja toiset halusivat tunteen keskittyneestä henkisestä tilasta56.

Tutkimusten mukaan kofeiinin saantiin tottumattomilla kofeiini saattaa korostaa negatiivisiin tilanteisiin liittyviä tunnereaktioita, mutta ei sitä, miten he säätelevät niitä57. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin kofeiinin vaikutuksia tilanteissa, joissa tunteita oli jo stimuloitu katsomalla negatiivisia otteita filmeistä. Tulosten mukaan kofeiini nostaa itse arvioitua jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja vihaa. Tulokset muuttuivat, kun kofeiinin kanssa nautittiin teaniinia (saadaan teestä), joka heikensi kofeiinin vaikutusta58.

Dopamiini

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka auttaa säätelemään aivojen palkitsemis- ja mielihyväkeskuksia. Se auttaa myös säätelemään tunnereaktioita.

Tutkimusten mukaan dopamiini saattaa välittää joitakin kofeiinin käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia. Kahvikupillisen nauttimisen jälkeen kofeiini imeytyy verenkiertoon ja kulkeutuu aivoihin. Aivoissa adenosiini rauhoittaa keskushermostoa ja lisää väsymyksen tunnetta. Koska kofeiinilla on samankaltainen rakenne kuin adenosiinilla, se saattaa kiinnittyä adenosiinireseptoreihin ja estää adenosiinin vaikutukset, minkä seurauksena koetaan valppauden tunteita59.


Tämä on esitetty tarkemmin englanninkielisessä videossa:

Tutkimusten mukaan kofeiini voi olla yhteydessä dopamiinireseptoreiden saatavuuden lisääntymiseen aivoissa. Tämä viittaa siihen, että kofeiini saattaa osittain vaikuttaa vireystilaan lisäämällä dopamiinireseptoreiden määrää60.

Johtopäätös

Kohtuullisella kofeiinin saannilla on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja mielialaan. Sen sijaan erittäin runsas kofeiinin saanti voi lisätä ahdistuneisuuden ja hermostuneisuuden tuntemuksia. Kofeiinin vaikutukset mielialaan ovat selkeimpiä niillä, jotka juovat kahvia säännöllisesti. Suorituskyky voi puolestaan parantua eniten niillä, jotka eivät juo kahvia säännöllisesti. Kofeiinin saannin on eri väestöissä todettu olevan yhteydessä myös pienempään masennusoireiden riskiin.

Kofeiinin vaikutuksia mielialaan on vaikea määritellä ja siksi tutkimustietoa on käytössä vain rajallisesti. Tulokset viittaavat siihen, että kofeiini saattaa stimuloida tunnereaktioita vuorovaikutuksessa dopamiinin kanssa.




Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.