Kahvi, kofeiini, mieliala ja tunteet


Puhekielen keskusteluissa termeillä ‘meliala’ ja ‘tunne’ tarkoitetaan usein samaa asiaa. Tieteellisesti niillä on kuitenkin erilaiset määritelmät. Mieliala on suhteellisen pitkäkestoinen voimakas tunnetila51. Tunne sen sijaan on lyhytkestoinen. On ehdotettu, että tunteet ovat synkronoitujen muutosten jaksoja, joihin liittyy kehon muutoksia (kuten punastuminen) sekä motorisia ilmaisuja52.

Mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt (mukaan lukien masennus ja ahdistus) ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste Euroopassa53. Vuosittain yksi viidestätoista eurooppalaisesta sairastuu vakavaan masennukseen, ja lähes neljä viidestätoista ihmisestä sairastuu, jos ahdistus ja masennuksen kaikki muodot lasketaan mukaan54.

Tutkimusten mukaan ruokavalio ja liikunta saattavat vaikuttaa hermosolujen kehittymiseen ja fysiologiaan sekä suojata aivoja neurologisilta sairauksilta ja vammoilta55. Kahvia, kaakaota ja teetä tutkitaan aktiivisesti, koska niissä on runsaasti polyfenolisia yhdisteitä, joilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen sekä käyttäytymiseen, mielialaan, masennukseen ja kognitioon56.

 

Kofeiini ja mieliala

A. Nehligin tutkimuskatsauksen mukaan toistuvat, noin neljän tunnein välein saatavat 75 mg:n kofeiiniannokset (vastaa noin kupillista kahvia) voivat saada aikaan mielialan pysyvän paranemisen päivän aikana. Suuret annokset voivat sen sijaan olla yhteydessä jännittyneisyyden, kuten ahdistuksen, hermostuneisuuden ja levottomuuden lisääntymiseen26. Kofeiinin nauttimisen on havaittu parantavan annos-vasteisesti rauhallisuuden ja kiinnostuneisuuden subjektiivisia mittareita, mikä viittaa siihen, että mielialan paraneminen saattaa olla riippuvainen lähtötilanteen vireystilasta26. Erittäin väsyneet henkilöt kokevat mielialan muutokset todennäköisesti suurempina kuin vain lievästi tai ei lainkaan väsyneet henkilöt26.

Tutkimuksissa on selvitetty myös erilaisten kofeiiniannosten vaikutuksia. Eräässä tutkimuksessa 60 mg kofeiiniannos paransi selkeästi tarkkaavaisuutta ja valppautta sekä tyytyväisyyttä ja mielialaa27. Toisen tutkimuksen mukaan 100 mg kofeiinia vähensi merkitsevästi uupumusta/väsymystä ja lisäsi elinvoimaisuutta28. EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) mukaan tutkimuksissa on osoitettu, että 75 mg:n kofeiiniannoksen (noin kahvikupillisen sisältämä määrä) ja lisääntyneen tarkkaavaisuuden ja valppauden välillä on syy-seurausuhde1.

Iäkkäämmillä aikuisilla kofeiini näyttää vaikuttavan mielialaan herkemmin kuin nuorilla aikuisilla29. Vaikutukset mielialaan riippuvat myös siitä, mihin aikaan päivästä kofeiini nautitaan. Näkyvimmät vaikutukset ilmenevät aamupäivällä29. Itse asiassa on ehdotettu, että kofeiinia voitaisiin käyttää iäkkäämmillä aikuisilla mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä päivittäisissä tehtävissä parantavana ravintolisänä57. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin tarkempia johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Tutkimusten mukaan kofeiinin vaikutukset ovat hyödyllisempiä niillä, jotka saavat kofeiinia säännöllisesti kuin niillä, jotka eivät tavanomaisesti saa kofeiinia lainkaan. Sen sijaan kofeiinin aikaansaamat muutokset ovat suurempia niillä, jotka eivät tavanomaisesti saa kofeiinia58. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että mieliala ei muutu yksinomaan kofeiinin saannin vaikutuksesta, vaan myös odotus kofeiinin saannista parantaa mielialaa ja tarkkaavaisuutta10.

On oletettu, että itse raportoidut kofeiinin tarkkaavaisuutta ja mielialaa stimuloivat vaikutukset eivät kestä pitkään. Vaikutusten on todettu olevan suurimmillaan ensimmäisen neljän tunnin aikana kofeiinin nauttimisen jälkeen. Toimistotyöntekijöillä tehdyn tutkimuksen mukaan kofeiinin nauttiminen aamulla yhdessä ornitiinin*) kanssa vaikutti myönteisesti itse raportoituun mielialaan myöhään iltapäivällä (erityisesti vähensi väsymyksen tunnetta ja lisäsi työintoa sekä elinvoimaisuutta). Tämä viittaa siihen, että ornitiini voimisti kofeiinin fysiologisia vaikutuksia59.

*) Ornitiini on proteiiniaineenvaihduntaan liittyvä aminohappo, jota on mm. lihassa ja maitotuotteissa, ja jota elimistö pystyy muodostamaan myös itse.

Kuvion lähteet sivun alalaidassa


Laajan tutkimusnäytön mukaan sekä vähäinen että runsas kofeiinin saanti on yhteydessä moniin palautuviin fysiologisiin vaikutuksiin, mikä viittaa siihen, että kofeiinilla ei ole merkittävää tai pysyvää vaikutusta fysiologiseen terveyteen60.


Kofeiini, hiilihydraatit ja mieliala

Tutkijoita kiinnostaa ravintoaineiden ja biologisesti aktiivisten aineiden nauttiminen samanaikaisesti, koska näin voidaan saada parempi ymmärrys ruokien ja juomien vaikutuksista elimistössä. Erityisesti kiinnostusta on herättänyt kofeiinin ja hiilihydraattien nauttiminen samanaikaisesti61,62.

Eräässä plasebokontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin tavanomaisten juomien mukana saadun kofeiinin ja glukoosin vaikutuksia mielialaan sekä suorituskykyyn yhdessä ja erikseen. Tulosten mukaan kofeiinilla ja glukoosilla ei ollut merkitsevää vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen45. Kofeiiniin liittyen tämä oli yllättävä tulos, koska monien muiden tutkimusten mukaan kofeiini parantaa kognitiivista suoriutumista. Tutkijat totesivat, että merkittävät sekoittavat tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin ja että kofeiini lisäsi koettua pysyvää henkistä energiatasoa tutkimusolosuhteissa. Lisätutkimukset ovat kuitenkin suositeltavia, jotta voidaan pohtia, lisäisivätkö nämä mielialan muutokset motivaatiota vaikean tehtävän aikana61.

Toisessa tutkimuksessa kohtuullinen annos kofeiinia (200 mg) yhdessä pienen hiilihydraattimäärän kanssa (50 g vaaleaa leipää) vaikutti myönteisesti mielialaan ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Hiilihydraateilla yksinään ei ollut vaikutusta62. Tässä tutkimuksessa kofeiini oli ratkaiseva mielialan ja henkisen suorituskyvyn paranemiseen vaikuttanut tekijä.

Pienessä pilottitutkimuksessa kofeiinia sisältävällä kahvilla oli suurempi  positiivinen vaikutus mielialaan ja tarkkaavaisuuteen liittyviin toimintoihin kuin kofeiinittomalla kahvilla. Mielenkiintoista on, että tutkijoiden mukaan myös kofeiiniton kahvi voisi parantaa mielialaa ja suorituskykyä. Tämä viittaa siihen, että kofeiinin lisäksi myös muut yhdisteet, kuten klorogeenihapot, voivat vaikuttaa mielialaan ja suorituskykyyn63. Tämä vaikutus pitää kuitenkin vahvistaa laajemmassa tutkimuksessa.

Kofeiinin vaikutukset masennukseen

Tutkimusten mukaan kofeiini saattaa auttaa lievittämään masennuksen oireita tai suojaamaan masennukselta. Vuonna 2016 julkaistussa meta-analyysissa oli mukana 346 913 henkilöä ja 8 146 masennustapausta. Tulosten mukaan kahvinjuonti saattaa suojata masennukselta. Annos-vaste –analyysi viittaa J-muotoiseen käyrään, ja hyödyllisiä vaikutuksia havaittiin enintään 300 mg:n päivittäisellä kofeiinin saannilla (noin 4 kupillista kahvia)30.

Monissa tutkimuksissa on selvitetty kofeiinin saannin yhteyttä riskiin sairastua masennukseen.

  • Tutkimuksessa, jossa seurattiin 50 739 naista (keskimäärin 63-vuotiaita) osana Nurses´ Health Study -tutkimusta, tarkasteltiin kofeiinia ja masennusta. Todennäköisyys sairastua masennukseen oli 2-3 kupillista kahvia/päivä juoneilla 15 % ja vähintään 4 kupillista kahvia/päivä juoneilla 20 % alhaisempi kuin niillä, jotka joivat korkeintaan kupillisen kahvia viikossa. Kofeiinittoman kahvin nauttimisella ei ollut vaikutusta masennusriskiin. Tämä havainnoiva tutkimus viittaa siihen, että kofeiini mahdollisesti suojaa riskiltä sairastua masennukseen31.
  • Suomalaisilla miehillä tehdyn kohorttitutkimuksen mukaan runsaasti kahvia juovien (yli 813 mg kofeiinia eli noin 8 kupillista kahvia päivässä) riski sairastua masennukseen oli pienentynyt 77 %. Vaikutus oli yhteydessä ainoastaan kahviin, eikä se liittynyt teehen tai kofeiiniin yksinään32.
  • Japanilaisessa poikittaistutkimuksessa selvitettiin sekä vihreän teen että kahvin vaikutuksia masennusoireisiin. Tulosten mukaan sekä vihreä tee (yli 4 kupillista päivässä) että kahvi (yli 2 kupillista päivässä) saattavat suojata masennukselta33.
  • Korean National Health and Nutrition –tutkimukseen osallistui 10 177 20-97 –vuotiasta korealaista. Tämän poikittaistutkimuksen tulosten mukaan kahvinjuonnilla saattaa olla lievä masennusriskiltä suojaava vaikutus34.

Tutkimuksessa, jossa selvitettiin kofeiinin vaikutuksia masennusoireisiin, koehenkilöt nauttivat joko kofeiinia sisältävää kahvia (150 mg kofeiinia) tai kofeiinitonta kahvia (9 mg kofeiinia). Kofeiinipitoinen kahvi lisäsi yhteistyökykyistä pelikäyttäytymistä ja surusta viestimistä. Tämä viittaa siihen, että kofeiini saattaa parantaa sosiaalista tukea ja lievittää masennuksen oireita64.

Lopuksi, tietyt potilasryhmät, kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä65 tai skritsofeniaa sairastavat66, saattavat suosia kahvinjuontia ja kofeiinin käyttöä. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien on todettu käyttävän tupakkaa ja kahvia muuta väestöä enemmän54. On oletettu, että potilaat tupakoivat ja juovat kahvia vähentääkseen lääkkeiden sivuvaikutuksia, kuten kyvyttömyyttä tuntea nautintoa tai parantaakseen hoitoon liittyviä kognitiivisia oireita.

Kofeiini ja tunteet

Kofeiinin tiedetään luotettavasti lisäävän vireystasoa. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, vaikuttaako kofeiini muihin tunneulottuvuuksiin, kuten myönteisiin tai kielteisiin tunteisiin.

Eräässä tutkimuksessa kehitettiin sanasto kuvaamaan kahvinjuonnin aikaisia tunteita selvittämällä kahvijuomien vaikutuksia emotionaalisiin vasteisiin. Tulosten mukaan kahvinjuojat etsivät juomastaan erilaisia emotionaalisia kokemuksia: jotkut suosivat kahvia saadakseen myönteisiä ja rauhoittavia tunteita, jotkut halusivat nostaa vireystilaansa myönteisten ja energisoivien tunteiden avulla ja toiset halusivat tunteen keskittyneestä henkisestä tilasta67.

Tutkimusten mukaan kofeiinin saantiin tottumattomilla kofeiini saattaa korostaa negatiivisiin tilanteisiin liittyviä tunnereaktioita, mutta ei sitä, miten he säätelevät niitä68. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin kofeiinin vaikutuksia tilanteissa, joissa tunteita oli jo stimuloitu katsomalla negatiivisia otteita filmeistä. Tulosten mukaan kofeiini nostaa itse arvioitua jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja vihaa. Tulokset muuttuivat, kun kofeiinin kanssa nautittiin teaniinia (saadaan teestä), joka heikensi kofeiinin vaikutusta69.

Dopamiini

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka auttaa säätelemään aivojen palkitsemis- ja mielihyväkeskuksia. Se auttaa myös säätelemään tunnereaktioita.

Tutkimusten mukaan dopamiini saattaa välittää joitakin kofeiinin käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia. Kahvikupillisen nauttimisen jälkeen kofeiini imeytyy verenkiertoon ja kulkeutuu aivoihin. Aivoissa adenosiini rauhoittaa keskushermostoa ja lisää väsymyksen tunnetta. Koska kofeiinilla on samankaltainen rakenne kuin adenosiinilla, se saattaa kiinnittyä adenosiinireseptoreihin ja estää adenosiinin vaikutukset, minkä seurauksena koetaan valppauden tunteita70.


Tämä on esitetty tarkemmin englanninkielisessä videossa:

Tutkimusten mukaan kofeiini voi olla yhteydessä dopamiinireseptoreiden saatavuuden lisääntymiseen aivoissa. Tämä viittaa siihen, että kofeiini saattaa osittain vaikuttaa vireystilaan lisäämällä dopamiinireseptoreiden määrää71.

___________________________________________________________________________________________________________

Kahvi ja mieliala -kuvion lähteet:

Valppaus
EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA) (2011) Scientific Opinion on the substantiation of health claims related to caffeine and increased fat oxidation leading to a reduction in body fat mass (ID 735, 1484), increased energy expenditure leading to a reduction in body weight (ID 1487), increased alertness (ID 736, 1101, 1187, 1485, 1491, 2063, 2103) and increased attention (ID 736, 1485, 1491, 2375) pursuant to Article 13(1) of Regulation (EC) No 1924/20061. EFSA Journal, 9(4):2054.

Työmuisti
Liguori A. et al. (2001) Caffeine antagonism of alcohol-induced driving impairment. Drug Alcohol Depend, 63:123-9.

Mieliala
Ullrich S. et al. (2016) Feeling smart: Effects of caffeine and glucose on cognition, mood and self-judgment. Physiol Behav, 151:629-37.
Maridakis V. et al. (2009) Sensitivity to change in cognitive performance and mood measures of energy and fatigue in response to morning caffeine alone or in combination with carbohydrate. Int J Neurosci, 119:1239-58.
Cropley V. et al. (2012) Does coffee enriched with chlorogenic acids improve mood and cognition after acute administration in healthy elderly? A pilot study. Psychopharmacol, 219(3):737-49.

Masennus
Grosso G. et al. (2016) Coffee, tea, caffeine and risk of depression: a systematic review and dose-response meta-analysis of observational studies. Mol Nutr Food Res, 60(1):223-3.

Erilaiset vaikutukset eri ihmisillä
Byrne E.M. et al. (2012) A genome-wide association study of caffeine related sleep disturbance: confirmation of a role for a common variant in the adenosine receptor. Sleep, 35(7):967-75.
Retey J.V. et al. (2007) A genetic variation in the adenosine A2A receptor gene (ADORA2A) contributes to individual sensitivity to caffeine effects on sleep. Clin Pharmacol Ther, 81:692–8.
Cornelis M.C. et al. (2007) Genetic polymorphism of the adenosine A2A receptor is associated with habitual caffeine consumption. Am J Clin Nutr, 86:240–4.
Drapeau C. et al. (2006) Challenging sleep in aging: the effects of 200 mg of caffeine during the evening in young and middle-aged moderate caffeine consumers. J Sleep Res, 15:133-41.




Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.