Kofeiini ja henkinen tarkkaavaisuus– osa 1


Kofeiini ja visuaalinen tarkkaavaisuus

Monissa tutkimuksissa on tarkasteltu kofeiinin vaikutuksia visuaaliseen tarkkaavaisuuteen. EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) lukuisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan lausunnon mukaan kofeiini parantaa sekä valikoivaa tarkkaavaisuutta (merkitykselliseen ärsykkeeseen kohdistuvaa) että pitkäkestoista tarkkaavaisuutta (huomion kiinnittäminen ärsykkeeseen pitkään)1. EFSA:n mukaan tämän arvionnin perusteella 75 mg:n kofeiiniannoksen oli osoitettu parantavan tarkkaavaisuutta1. Tätä suuremmat annokset eivät välttämättä lisää valppautta2-4. On arvioitu, että kiinnostuksen heräämisen ja tehtävän suorittamisen välillä on U-käyrän muotoinen yhteys eli heikko suoriutuminen voi johtua sekä liian alhaisesta että liian korkeasta vireystilasta5.

Vuonna 2012 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan kofeiini parantaa suoriutumista sekä yksinkertaisista että monimutkaisista tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä. Johtopäätösten mukaan kofeiini vaikuttaa selvästi myönteisesti tarkkaavaisuuteen, ja vaikutukset ovat laajemmat, kuin aikaisemmin on oletettu6.



Vertailtaessa kofeiinin vaikutuksia tarkkaavaisuuteen säännöllisesti ja satunnaisesti kahvia juovilla havaittiin, että satunnaisesti kahvia juovilla vaikutukset olivat annosriippuvaisia, ja visuaalinen tarkkaavaisuus parani parhaiten, kun kofeiinia nautittiin 200 mg7. Säännöllisesti kahvia nauttivilla valppauden ja visuaalisen tarkkaavaisuuden parantamiseen tarvittava annos oli suurempi eli 400 mg8.

Vastaavasti kofeiini paransi reaaliaikaista kielen prosessointia ja kielellisten virheiden havaitsemista. Kuten muissakin tutkimuksissa, vähän kofeiinia nauttivilla tulokset paranivat parhaiten 200 mg:n kofeiiniannoksella, kun taas runsaasti kofeiinia nauttivilla parhaimpaan tulokseen tarvittiin 400 mg kofeiinia9.

Myös se, että luulee nauttivansa kofeiinia, voi parantaa tarkkaavaisuutta ja psykomotorista nopeutta10. Tulokset tukevat aikaisemmin julkaistun kuvantamistutkimuksen havaintoja, jonka mukaan kofeiini ja oletus kofeiinin nauttimisesta aktivoivat samoja alueita aivoissa, vaikkakin jälkimmäisessä tapauksessa vähemmän11. Näiden vaikutusten taustamekanismeja ei vielä tunneta.

 
Kofeiini ja reaktioaika

Kofeiinin myönteisiä vaikutuksia valppauteen ja reaktioaikaan on tutkittu laajasti ja yhteenveto tutkimuksista on esitetty EFSA:n arvioinnissa1.

Toiset tutkimukset vahvistavat kofeiinin myönteisen vaikutuksen reaktioaikaan. Sen sijaan kofeiini ei näytä vaikuttavan käsitykseen ajan kulumisesta (yksilön tunne ajan kulumisesta) tai tehtävän suorittamiseen kuluvaan aikaan (ärsykkeen vastaanottamisen jälkeen tehtävän suorittamiseen kuluva aika). Näin ollen näyttää siltä, että aikavälin käsitykseen ja reaktioaikaan liittyvä suoriutuminen eivät välttämättä aina ole riippuvaisia toisistaan12.

Kofeiini, valppaus ja turvallisuus arkielämän tilanteissa

Kofeiinin vaikutukset valppauteen ilmenevät useimmiten selvimmin tilanteissa, joissa henkilön valppaustaso on alentunut, kuten tavanomaisen vilustumisen13, lounaan jälkeisen väsymyksen14 tai yötyön yhteydessä15.

  • Yötyössä kofeiinin on myös osoitettu vähentävän kognitiivisia häiriöitä ja tapaturmia noin puoleen niillä, jotka nauttivat päivittäin yli 220 mg kofeiinia15.

  • Lisäksi kofeiinin on osoitettu vähentävän kognitiivisia häiriöitä myös niillä, jotka eivät käy töissä16.

Kaksi edellä mainittua tutkimusta osoittavat kahvinjuonnin vaikuttavan hyödyllisesti suorituskykyyn ja turvallisuuteen.

Kofeiinia nautitaan usein heti heräämisen jälkeen valppauden lisäämiseksi ja uni-inertian (heräämisen jälkeinen tokkuraisuus) vähentämiseksi.

  • Äkillisen heräämisen jälkeinen motoriikan heikkeneminen ja subjektiivinen väsymyksen tunne ovat ominaisia uni-inertialle. Heikentynyt valppaus saattaa häiritä henkisten ja fyysisten tehtävien suorittamista. Uni-inertia voi viitata myös siihen, että on taipumus mennä takaisin nukkumaan17.

  • Tutkimuksissa kofeiinin on osoitettu auttavan selviämään unen jälkeisestä tokkuraisuudesta. Erään tutkimuksen mukaan tämä saattaa osittain selittää sen, että kofeiinipitoisten juomien nauttiminen heti heräämisen jälkeen on yleistä17.

Lopuksi, kahvinjuonnin tehoa yöllisen ajosuorituksen parantamiseen on verrattu torkkujen tehoon.

  • Erään tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että yhden vahvan kahvin (200 mg kofeiinia 1,25 dl:n kupillisessa kahvia) nauttiminen ehkäisee ajokyvyn heikkenemistä yhtä tehokkaasti kuin 30 minuutin torkut, ilman että tätä seuraava uni häiriytyy18.

  • Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan yksitoikkoista maantieajoa simuloivan kahden tunnin ajokokeen aikaina subjektiivinen ajamisen laatu parani merkittävästi ensimmäisen tunnin aikana sen jälkeen, kun nautittiin kupillinen kahvia, joka sisälsi 80 mg kofeiinia19.

  • Vastaavasti toisen tutkimuksen mukaan 30 minuutin tauko, jonka aikana otettiin alle 15 minuutin torkut tai kahviannos, josta saatiin 150-200 mg kofeiinia, vähensivät tehokkaasti ajajan unisuutta. Tämä vaikutus oli vieläkin tehokkaampi, kun kahvi ja torkut yhdistettiin20. Tämä kofeiinimäärä myös vähensi vaaratilanteita 30 minuuttia kestäneessä simuloidussa ajokokeessa, joka tehtiin aikaisin aamulla ilman edeltävää unta tai noin kaksi tuntia unen rajoittamisen jälkeen21.

  • Yhdessä tapaus-verrokkitutkimuksessa havaittiin, että kofeiinia sisältävät juomat, kuten kahvi, yhdistettiin kaukoliikenteen ammattikuskien alhaisempaan kolaririskiin22.

  • Lisäksi hitaasti vaikuttavan kofeiinin (300 mg) on havaittu vähentävän väärälle kaistalle ajautumista, ajonopeuden vaihtelua ja onnettomuusalttiutta simuloidussa ajokokeessa23.

  • Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan kahvin juominen (annos, josta saadaan 150 mg kofeiinia) voi vähentää kuljettajien unisuutta 25 %24.



    Kuvan ähteet sivun alalaidassa

Edellä mainittujen tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että kofeiini saattaa olla tehokas vastakeino unenpuutteen aiheuttamaan suorituskyvyn heikkenemiseen varsinkin silloin, kun ei ole mahdollisuutta ottaa nokosia.

Pitää kuitenkin huomioida, että vaikka 200-400 mg kofeiinia voi lisätä valppautta ja lyhentää reaktioaikaa alkoholin nauttimisen jälkeen, kofeiini ei kumoa alkoholin aiheuttamaa ajokyvyn heikkenemistä25. Ajajien tulee aina noudattaa voimassa olevia ohjeita liikenneturvallisuudesta.

Lisätietoa kahvinjuonnista ja ajamisesta täällä ja täällä (englanniksi).

____________________________________________________________________________________________________________

Kuvan lähteet:
Rivi 1 – Philip P. et al. (2006) The effects of coffee and napping on nighttime highway driving: a randomized trial. Ann Intern Med, 144:785-91.
Rivi 2 – Mets M.A. et al. (2012) Effects of coffee on driving performance during prolonged simulated highway driving. Psychopharmacology, 222(2):337-42.
Rivi 3 – Horne J. et al. (1999) Vehicle accidents related to sleep: a review. Occup Environ Med, 56:289-94.
Rivi 4 – Bosó P. et al. (2015) Coffee in the driving of vehicles: analysis of its effects on tired or drowsy drivers. http://alvolantegentedespierta.es/#homePage

Siirry sivun alkuun





Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.