Kahvi ja verenpaine

Kahvin ja verenpaineen välisen yhteyden luonnetta ei vielä tarkkaan tunneta. Tutkimusten mukaan säännöllinen kofeiinipitoisen kahvin juonti ei kuitenkaan näytä suurentavan kohonneen verenpaineen riskiä.

Vuonna 2008 julkaistun yksityiskohtaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan poikkileikkaustutkimusten tulokset viittaavat säännöllisen kahvinjuonnin ja verenpaineen väliseen käänteiseen lineaariseen tai U-käyrän muotoiseen yhteyteen eri väestöissä30. Tutkijoiden mukaan prospektiiviset tutkimukset osoittavat, että kahvinjuonnilla (vähintään 4 kupillista päivässä) on kohonneelta verenpaineelta suojaava vaikutus erityisesti naisilla. Lisäksi kohonneen verenpaineen riski voi olla pienempi niillä, jotka eivät juo kahvia ollenkaan. Satunnaistettujen, kontrolloitujen ja pääasiassa lyhytkestoisten (1-12 viikkoa) tutkimusten mukaan noin 5 kupillista kahvia päivässä juovilla verenpaine nousee lievästi (1-2 mmHg) verrattuna niihin, jotka eivät juo kahvia ollenkaan tai käyttävät kofeiinitonta kahvia.

  • Vuonna 2011 julkaistun, viisi tutkimusta arvioineen katsauksen mukaan 200-300 mg:n annos kofeiinia nosti systolista verenpainetta keskimäärin 8.1 mmHg ja diastolista verenpainetta keskimäärin 5.7.mmHg. Verenpaineen nousu havaittiin tunnin kuluessa kofeiinin nauttimisesta ja se kesti kolme tuntia. Sen sijaan kaksi viikkoa kestäneissä tutkimuksissa verenpaineen ei todettu nousevan kahvinjuonnin jälkeen. Tutkijat päättelivät, että kofeiini voi nostaa verenpainetta äkillisesti ja lyhytaikaisesti henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan pitkään jatkunut kahvinjuonti ei ole yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen, eikä säännöllinen kahvinjuonti ole yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine31.

  • Annos-vasteesta tehdyssä meta-analyysissa oli mukana 172 567 tutkittavaa, joista 37 135:lla oli kohonnut verenpaine. Kahvinjuonnin yhteys kohonneeseen verenpaineeseen oli J-käyrän muotoinen, jossa kohonneen verenpaineen riski suureni, kun päivittäin nautitun kahvin määrä nousi kolmeen kahvikupilliseen. Kun kahvin käyttö oli tätä runsaampaa, riski pieneni. Tulokset viittaavat siihen, että säännöllisesti yli 3 kupillista kahvia päivässä juovilla kahvi ei ollut yhteydessä kohonneen verenpaineen suurentuneeseen riskiin verrattuna alle kupillisen kahvia päivässä juoviin. Vähäinen tai kohtalainen kahvinjuonti eli 1-3 kupillista kahvia päivässä näytti kuitenkin olevan yhteydessä jonkin verran suurentuneeseen riskiin32.

  • Laajan prospektiivisen tutkimuksen mukaan kofeiinia sisältävän ja kofeiinittoman kahvin juonti eivät olleet yhteydessä keskimääräiseen systoliseen tai diastoliseen verenpaineeseen. Kofeiinittoman kahvin juonti oli kuitenkin yhteydessä pieneen, mutta kliinisesti merkityksettömään keskimääräisen diastolisen verenpaineen alenemiseen. Kofeiinia sisältävän ja kofeiinittoman kahvin juonti sekä kofeiinin saanti eivät olleet yhteydessä verenpainetapahtumien riskiin. Yhteenveto näistä tutkimuksista osoittaa että, kofeiinia sisältävä kahvi, kofeiiniton kahvi ja kofeiini eivät ole kohonneen verenpaineen riskitekijöitä postmenopausaalisilla naisilla33.

  • Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kofeiinin saannin erilaisia vaikutuksia verenpaineeseen. Tulosten mukaan kofeiinia sisältävä kahvi oli yhteydessä merkitsevään verenpaineen nousuun verrattuna kofeiinittomaan kahviin. Tutkijat ehdottivat, että adenosiini A2A –reseptorien ja α2-adrenergisten reseptorien geneettinen polymorfismi saattaa osittain selittää kahvinjuonnin jälkeisen välittömän verenpainevasteen eroja34.



Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.