Mahdolliset mekanismit

Aiemmin ajateltiin, että kahvin kaikki vaikutukset sydämeen ja verisuonistoon perustuvat kofeiiniin. Siksi monissa tutkimuksissa keskityttiin selvittämään pelkästään kofeiinin vaikutuksia. Huomiota pitäisi kiinnittää myös muihin tekijöihin, kuten polyfenoleihin sekä siihen, miten kahvi mahdollisesti vaikuttaa veren kolesterolitasoihin.

Kolesteroli

Kahvin kolesterolitasoa nostavan vaikutuksen takana ovat kafestoli ja kahveoli31, jotka ovat kahviöljyssä luonnostaan esiintyviä yhdisteitä. Valmistustapa vaikuttaa siihen, päätyvätkö nämä yhdisteet valmiiseen kahvijuomaan.

Suodatinkahvissa ja pikakahvissa ei juurikaan ole kafestolia tai kahveolia. Siksi ne eivät käytännössä vaikuta veren kolesterolitasoihin4. Kohtuullisella espresson käytöllä on myös merkityksetön vaikutus, koska siinä on kolesterolia nostavia yhdisteitä noin puolet vähemmän kuin suodattamattomassa kahvissa ja annoskoot ovat pieniä35. Pannukahvissa, pressokahvissa ja turkkilaisella sekä kreikkalaisella tavalla valmistetuissa kahveissa on enemmän kafestolia ja kahveolia4,31-35. Tämäntyyppisten kahvien runsas nauttiminen saattaa nostaa seerumin kolesterolitasoja4,31-35. Vaikutus kolesterolitasoihin on tilapäinen4,31-35.

 

Polyfenolit

Yksi selittävä tekijä mahdollisille mekanismeille voi olla ruokien ja juomien antioksidatiivinen potentiaali. Kahvin sisältämät erilaiset antioksidantit saattavat vaikuttaa kehoon. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan kahvinjuonti lisää plasman antioksidanttikapasiteettia ja tämän kokonaisvaikutus kehoon voisi olla kiinnostava48. Näiden yhdisteiden bioaktiivisuudesta ja mahdollisista terveysvaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä65.

Säännöllisen kahvinjuonnin vaikutus verenpaineeseen on pienempi kuin isoilla kofeiiniannoksilla tehtyjen kokeiden perusteella voisi olettaa. Eräässä tutkimuksessa verrattiin kofeiinikapselin ja plasebon vaikutuksia verenpaineeseen60. Lukuisten tutkimusten mukaan äkillinen suuri kofeiiniannos nostaa lyhytaikaisesti verenpainetta vapaaehtoisilla, jotka eivät yleensä nauti kofeiinia tai ovat tottuneet alhaiseen kofeiinin saantiin60. Näiden kofeiiniannosten aiheuttama verenpaineen nousu oli tässä tutkimuksessa selvästi suurempi, (esim. 4 mmHg systolisessa paineessa), kuin kahvista saadun vastaavan kofeiinimäärän vaikutus (esim. 1-2 mmHg systolisessa paineessa). Tämä viittaa siihen, että säännölliseen kahvinjuontiin liittyy muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin kofeiini, ja osalla niistä näyttää olevan päinvastaisia vaikutuksia.

Siirry sivun alkuun



Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.