Taustaa


Sydän- ja verisuonitaudit on sydämen ja verenkierron sairauksista käytetty yhteisnimitys. Niihin kuuluvat mm. sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoinfarkti ja sydämen vajaatoiminta.

Sydän- ja verisuonitaudit (pääasiassa sepelvaltimotauti ja aivoinfarkti) ovat merkittävin kuolinsyy Euroopassa: naisista 49 % ja miehistä 40 % kuolee sydän- ja verisuonitauteihin1,2.  Sepelvaltimotauti aiheuttaa 1,8 miljoonaa ja aivoverenkierron häiriöt 1,1 miljoonaa sydän- ja verisuonitautikuolemaa vuodessa. Vuosittain siis yli 4 miljoonaa eurooppalaista menehtyy sydän- ja verisuonitauteihin, mikä vastaa yhtä kuolemaa joka seitsemäs sekunti3.

Sydän- ja verisuonitautien odotetaan säilyvän merkittävimpänä yksittäisenä kuolinsyynä, ja vuoteen 2030 mennessä lähes 23,6 miljoonaa ihmistä menehtyy sydän- ja verisuonitauteihin2.

Sydän- ja verisuonitautien on arvioitu maksavan EU:lle vuosittain 196 miljardia euroa. Sydän- ja verisuonitautien kokonaiskustannuksista noin 54 % on terveydenhuoltoon, 24 % tuottavuuden laskuun ja 22 % omaishoitoon liittyviä kustannuksia2.

Siirry sivun alkuun




Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.