Kahvi ja mieli

Monissa tutkimuksissa on selvitetty kahvin vaikutuksia aivoihin ja aivojen eri toimintoihin. Mahdolliset vaikutukset yhdistetään ensisijaisesti kofeiiniin, joka on yksi kahvin pääasiallisista ainesosista. Tähän on koottu sekä kahviin että kofeiiniin liittyvien tutkimusten johtopäätökset. Yksityiskohtaisempia tietoja tutkimuksista löytyy kohdasta Kahvi ja mentaalinen suorituskyky sekä englanninkielisenä Coffee and Health –sivustolta.

Kahvi ja mentaalinen suorituskyky

 

Kahvista saatavalla kofeiinilla on lievä keskushermostoa stimuloiva vaikutus. Tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttömäärästä riippuen, kofeiini voi auttaa parantamaan mentaalista suorituskykyä, erityisesti valppautta, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä.

  • Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut, että 75 mg kofeiiniannoksen ja parantuneen valppauden sekä tarkkaavaisuuden välillä on syy-seuraussuhde1.
  • Kofeiini voi lisätä valveillaoloa, kun valppaus on heikentynyt tai kun on univaje, esimerkiksi ajettaessa yöllä2,3, työskenneltäessä yövuorossa4, flunssaisena5 tai lounaan jälkeisen väsähdyksen yhteydessä6.
  • Eräässä tutkimuksessa todettiin, että kofeiini tai kahvi voi tehokkaasti parantaa suorituskykyä alle 40-vuotiailla, jotka kärsivät aikaerorasituksesta tai vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä7.
  • Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että kofeiini saattaa parantaa muistin suorituskykyä, erityisesti pitkäveteisissä, toistuvissa tehtävissä. Korkea kofeiinin saanti voi kuitenkin heikentää suoritusta. Tämä johtuu todennäköisesti liiallisesta piristymisestä8.

Kahvi ja uni

Kofeiinin piristävä vaikutus saattaa häiritä unirytmiä. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että jokapäiväinen kofeiinin saanti on yhteydessä unen laatuun sekä päiväsaikaiseen unisuuteen9. Herkkyys kofeiinin vaikutuksiin on kuitenkin yksilöllistä ja unirytmi saattaa parantua säätelemällä päivän aikana nautitun kofeiinin määrää.

  • Kofeiinin vaikutukset ovat vähäisempiä niillä, jotka juovat säännöllisesti kofeiinia sisältävää kahvia kuin niillä, jotka juovat kahvia satunnaisesti tai eivät juo kahvia ollenkaan. Lisäksi myös iällä10,11 ja perimällä12,13,14 voi olla merkitystä.
  • Tutkimukset ovat osoittaneet, että unen laatu saattaa parantua, kun on päivän ajan juomatta kofeiinipitoista kahvia15.
  • Kofeiinin saannin vähentäminen iltaa kohti saattaa parantaa unirytmiä.

Kofeiini ja riippuvuus

Tutkimustulokset osoittavat, että kofeiini ei aiheuta riippuvuutta. Tämän on vahvistanut myös Maailman terveysjärjestö, WHO. Äkillinen kofeiininsaannin lopettaminen voi kuitenkin aiheuttaa vierotusoireita joillekin, joilla kofeiinin saanti on ollut säännöllistä. Oireet eivät yleensä ole vakavia ja kestävät vain vähän aikaa.

  • Monille ihmisille säännöllisestä kahvinjuonnista voi tulla tapa. Tapa ei kuitenkaan ole sama kuin riippuvuus. Maailman terveysjärjestön lausunnon mukaan ei ole tutkimusnäyttöä, joka osoittaisi, että kofeiinilla on riippuvuuteen verrattavissa olevia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia16.
  • Aivojen kuvaustekniikoiden avulla on voitu osoittaa, että kofeiini ei ole yhteydessä riippuvuuden aivorataan17.
  • The American Psychiatric Association on määritellyt kofeiinista vieroittamisen oireyhtymäksi, joka on seurausta pitkään jatkuneen päivittäisen kofeiininsaannin äkillisestä lopettamisesta tai vähentämisestä18.
  • Kofeiinista vieroittamisen oireet (päänsärky, heikentynyt tarkkaavaisuus ja uneliaisuus) voidaan kokoaan ehkäistä vähentämällä kofeiinin saantia asteittain19.

Kahvi ja hermostoa rappeuttavat sairaudet

Tutkimuksissa on havaittu, että jatkuva kahvinjuonti saattaa auttaa ylläpitämään ikääntyvien, erityisesti naisten, kognitiivista toimintaa. Myös kahvin vaikutuksia hermostoa rappeuttaviin sairauksiin, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin, on tutkittu.

  • Koko elämän jatkunut säännöllinen kahvinjuonti saattaa hidastaa ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten taitojen heikkenemistä, erityisesti naisilla. Tämä suojaava vaikutus lisääntyy iän myötä20,21,22,23.
  • Suurin osa ihmisillä tehdyistä tutkimuksista osoittaa, että koko elämän jatkunut säännöllinen kahvinjuonti pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Eräässä meta-analyysissa havaittiin, että kahvinjuonti oli yhteydessä 17-20% pienempään riskiin sairastua Alzheimerin tautiin20.
  • Tutkimusten mukaan niillä, jotka juovat säännöllisesti kahvia on pienempi riski sairastua Parkinsonin tautiin kuin niillä, jotka eivät juo kahvia ollenkaan24,25. Riski pienenee, kun kofeiinin saanti lisääntyy26.

Kahvin ainesosia, joihin hermoston toimintaan liittyvät vaikutukset perustuvat, tutkitaan edelleen. Yksi vaikuttavista aineista saattaa olla kofeiini, mutta myös muita hermostoa suojaavia, antioksidatiivisia tai tulehdusta estäviä kahvin ainesosia tutkitaan. Parkinsonin tautiin liittyen tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että mahdollinen suojaava vaikutus saattaa perustua kofeiiniin27,28.


Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.