Mahdolliset mekanismit

Tutkijat eivät vielä ole selvittäneet mahdollista mekanismia, joka selittäisi tavallisen tai kofeiinittoman kahvin juonnin ja pienemmän tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin välisen yhteyden.

Kofeiinin merkitys

Kahvi ja tee ovat useimmissa maissa ruokavalion tärkeimmät kofeiinin lähteet, joten kofeiinin vaikutusta on vaikea erottaa suoraan kahvin vaikutuksesta. Kofeiinittomalla kahvilla on kuitenkin todettu olevan samansuuruinen vaikutus kuin tavallisella kahvilla, joten kofeiinin merkitys ei todennäköisesti ole keskeinen tyypin 2 diabeteksen suhteen havaitulle käänteiselle yhteydelle.

Paradoksaalisesti, akuutti kofeiinin saanti johtaa glukoosi-intoleranssiin ja heikentyneeseen insuliinin sietoon, kun jatkuvalla kofeiinin saannilla sen sijaan on vain vähäinen vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan25,26. Lyhytkestoisessa tutkimuksessa selvitettiin kofeiinin vaikutuksia raskausdiabetesta sairastavilla naisilla sekä naisilla, joilla ei ollut raskausdiabetesta. Kofeiini ei vaikuttanut glukoosi- tai insuliinitasoihin niillä, joilla ei ollut raskausdiabetesta, mutta heikensi insuliiniherkkyyttä naisilla, joilla oli raskausdiabetes27.

Kahvin muut ainesosat

Kahvin muut ainesosat, erityisesti antioksidantit, kuten klorogeenihappo ja trigonelliini, alentavat glukoosi- ja insuliinitasoja 15 minuutin kohdalla oraalisessa glukoosirasituskokeessa (oral glucose tolerance test, OGTT). Sen sijaan kofeiinittomalla pikakahvilla ei tässä kokeessa ole vaikutusta28.

Nämä havainnot ovat vastaavia kuin ranskalaisessa tutkimuksessa, jonka mukaan yhteys on vahvin, kun kahvi nautitaan lounaan yhteydessä5. Vuonna 2017 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan klorogeenihappo saattaa vaikuttaa merkittävästi glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn ja näin ollen siihen liittyviin häiriöihin, kuten diabetekseen29. Lisäksi keskeisistä biomarkkereista tehdyssä analyyttisessä tutkimuksessa todettiin, että kahvin polyfenoleilla saattaa olla diabetesta ehkäiseviä vaikutuksia. Tutkimus suositeltiin toistettavaksi laajemmilla sekä miehiä että naisia käsittävillä aineistoilla30.

Kahvi saattaa osaltaan vaikuttaa ruokavaliosta saatavien antioksidanttien kokonaismäärään ja siten vähentää oksidatiivista stressiä. Tämä saattaa auttaa estämään tyypin 2 diabeteksen kehittymistä31,32. Kahvin mahdollinen merkitys oksidatiivisen stressin vähentämisessä on mielenkiintoinen, mutta tätä hypoteesia ei ole vielä vahvistettu.

Kahvi saattaa osittain myös estää aterianjälkeistä hyperglykemiaa ja siten ehkäistä tyypin 2 diabetesta33. Eri etnisillä ryhmillä tehtyyn poikkileikkaustutkimukseen osallistui 954 aikuista, joilla ei ollut diabetesta. Kofeiinia sisältänyt kahvi oli positiivisesti yhteydessä insuliiniherkkyyteen. Kofeiiniton kahvi puolestaan paransi haiman beta-solujen toimintaa34.

Piilevän tulehduksen vaikutus

Suomalaisessa tutkimuksessa testattiin asteittain lisääntyvän kahvinjuonnin vaikutuksia lihavilla vapaaehtoisilla (ensimmäisenä kuukautena ei kahvia, toisena kuukautena 4 kupillista päivässä, kolmantena kuukautena 8 kupillista päivässä). Oraalisessa glukoosirasituskokeessa ei havaittu vaikutuksia. Kahvinjuonti näytti vaikuttavan suotuisasti eräisiin piilevän tulehduksen merkkiaineisiin, joita pidetään tyypin 2 diabeteksen riskitekijöinä35.

Seerumin amyloidi A -tasojen havaittiin olevan säännöllisen kahvinjuonnin ja tyypin 2 diabeteksen välisen käänteisen yhteyden taustalla kreikkalaisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin oksidatiivisen stressin ja tulehduksen merkkiaineita. Seerumin amyloidi A on lipoproteiini, joka saattaa olla yhteydessä kehon krooniseen tulehdustilaan14.

Muita tutkimuksen kohteita

Myös muita mahdollisia mekanismeja on tutkittu ja mm. hollantilaisessa tutkimuksessa magnesiumin, kaliumin, kofeiinin tai verenpaineen ei havaittu liittyvän kahvin tai teen ja tyypin 2 diabeteksen väliseen yhteyteen4.

Japanilaisessa tutkimuksessa selvitettiin psykologisten tekijöiden mahdollista yhteyttä diabetekseen. Tulosten mukaan diabeteksen riski suureni stressitasojen lisääntyessä erityisesti miehillä sekä naisilla, joilla A-tyypin käyttäytyminen (eli kilpailuviettiin, nopeuteen ja kärsimättömyyteen sekä aggressiivisuuteen ja ärtyisyyteen liittyvät käyttäytymismallit) oli yleisempää. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kahvinjuonnilla on käänteinen yhteys diabeteksen esiintyvyyteen. Tutkittavat, joilla oli vahva A-tyypin käyttäytyminen, olivat todennäköisesti kahvinjuojia36.

Mielenkiintoista on, että uudempien tutkimusten mukaan kahvinjuonti on käänteisesti yhteydessä masennusoireisiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla. Tutkijat arvioivat, että tämä saattaa johtua kahvin muista bioaktiivisista yhdisteistä kuin kofeiinista37.

Yhdysvaltalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin postmenopausaalisilla naisilla, voisivatko sukupuolihormonien ja sukupuolihormoneja sitovan globuliinin (SHBG) tasot selittää kahvinjuonnin ja tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin välisen yhteyden. Ajatus pohjautui tutkimustuloksiin, joiden mukaan sukupuolihormoneilla on merkittävä rooli tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Sukupuolihormoneja sitova globuliini saattaa suoraan säädellä solunsisäistä sukupuolihormonien soluviestintää. Tutkimuksen mukaan kahvinjuonti korreloi plasman sukupuolihormoneja sitovan globuliinin tasojen kanssa. Kofeiinittomalla kahvilla tai teellä ei havaittu olevan vastaavaa yhteyttä. Tutkijat totesivat näiden havaintojen viittaavan siihen, että sukupuolihormoneja sitova globuliini saattaa selittää kahvinjuonnin ja tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin välisen yhteyden38.

Harvardissa vuonna 2011 tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin kofeiinipitoisen ja kofeiinittoman kahvin vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen biologisiin riskitekijöihin. Tutkimuksessa verrattiin koehenkilöitä, jotka joivat kahdeksan viikon ajan päivittäin 5 kupillista kofeiinipitoista pikakahvia tai kofeiinitonta kahvia tai eivät juoneet kahvia lainkaan. Kofeiinipitoisen kahvin juonti lisäsi adiponektiini- ja interleukiini-6-pitoisuuksia verrattuna siihen, että kahvia ei juotu lainkaan. Tämä viittaa mahdollisesti tulehdusta estäviin ja insuliinille herkistäviin vaikutuksiin. Kofeiinittoman kahvin juonti alensi tulehduksen ja maksan toiminnan merkkiaineen, fetuiini-A:n pitoisuutta. Eri ryhmissä ei ollut eroja glukoositoleranssissa, insuliiniherkkyydessä ja insuliinin erityksessä. Tutkijoiden mukaan muutokset adiponektiinin ja fetuiini-A:n pitoisuuksissa viittasivat rasvasolujen ja maksan toiminnan parannuksiin, jotka saattavat liittyä pitkäaikaisen kahvinjuonnin myönteisiin metabolisiin vaikutuksiin39.

Kahvinjuonti on yhdistetty pienempään tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiin henkilöillä, joilla on korkea seerumin γ-glutamyylitransferaasitaso. Vuonna 2012 julkaistussa japanilaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahvin ja glukoositoleranssin välistä yhteyttä sekä seerumin γ-glutamyylitransferaasitason muutosten vaikutuksia tähän yhteyteen. Tulosten mukaan kahvinjuonti suojaa glukoosi-intoleranssilta. Tutkijoiden mukaan γ-glutamyylitransferaasitason muutosten mahdolliset vaikutukset kahvin ja tyypin 2 diabeteksen väliseen yhteyteen ovat jatkotutkimuksen arvoisia40.

 

 

Siirry sivun alkuun


Tiedot on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja ravitsemusasiantuntijoille.