Sydänterveys
Sydän- ja verisuonitaudit
Sydän- ja verisuonitaudit on yhteisnimitys sairauksille, kuten sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja aivohalvaus. Näiden sairauksien taustalla on monia riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, kohonnut kolesteroli, verisuonten laajeneminen ja homokysteiinitasot.
Kahvinjuonnin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin selvittäneiden tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti, 3-5 kupillista päivässä, saattaa pienentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä1-12. EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) kofeiinin turvallisuutta käsittelevän tutkimuskatsauksen perusteella kohtuulliseksi kahvinjuonniksi voidaan määritellä 3-5 kupillista kahvia päivässä13.
Useiden tutkimusten mukaan noin 3-5 kupillista kahvia päivässä saattaa pienentää erityisesti sepelvaltimotaudin riskiä. Tulosten mukaan yhteys muistuttaa U-muotoista käyrää7,14,15. Tulokset tutkimuksista, joissa on selvitetty kahvinjuonnin yhteyttä aivohalvaukseen, viittaavat kohtuullisen kahvinjuonnin olevan yhteydessä pienentyneeseen aivohalvauksen riskiin erityisesti naisilla16-24.
Kahvinjuonnin yhteyttä eteisvärinään selvittäneiden tutkimusten mukaan kahvinjuonti ei ole yhteydessä suurentuneeseen eteisvärinän riskiin, mutta kohtuullinen kahvinjuonti saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen riskiin25-32. Kahvinjuonnin yhteydestä verenpaineeseen on eri tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tuloksia. Vaikutus näyttää olevan verrattain pieni, eikä se ole riippuvainen yksinomaan kofeiinista33-42.
Kahvin vaikutus kolesterolitasoihin on sidoksissa nimenomaan juoman valmistusmenetelmään. Tutkimuksissa, joissa on käytetty suodatinkahvia, ei ole käytännössä havaittu minkäänlaisia vaikutuksia seerumin kolesterolitasoihin. Suodattamaton kahvi voi sen sijaan nostaa seerumin kolesterolitasoja43-47. Kahvinjuonnin vaikutukset kolesterolitasoihin ovat kuitenkin tilapäisiä43.
Olkavarren virtausvälitteinen laajeneminen kuvaa endoteelin toimintahäiriötä, jonka avulla arvioidaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Muutamissa tutkimuksissa on havaittu, että kahvinjuonti vähentää virtausta lyhytaikaisesti48-50. Joidenkin tutkimusten mukaan runsas kahvinjuonti lisää veren homokysteiinipitoisuutta51-61.. Johtopäätökset edellyttävät kuitenkin lisätutkimuksia.
Suurin osa kahvinjuonnin ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä selvittäneistä tutkimuksista on tehty terveillä koehenkilöillä. Tiettyihin sairauksiin liittyviä tutkimuksia on kuitenkin tehty myös potilailla. Näistä tutkimuksista saadaan arvokasta tietoa kahvinjuonnin vaikutuksista silloin, kun terveys on huono, ja ne voivat auttaa selittämään epidemiologisten tutkimusten vaihtelevia tuloksia62-68.
Kahvinjuonnin ja pienentyneen aivohalvausriskin väliseen yhteyteen sekä kahvinjuonnin ja sepelvaltimotaudin riskitekijöiden välisiin mahdollisiin yhteyksiin liittyvistä mekanismeista tarvitaan lisää tutkimuksia. Todennäköisesti kofeiini ei ole ainoa näiden vaikutusten taustalla oleva tekijä17-56.
Asiantuntijahaastattelu!
Kahvia ja sydänterveyttä käsittelevässä haastattelussa apulaisprofessori, tohtori Esther Lopez-Garcia (Universidad Autonoma de Madrid) kertoo tutkimuksista, joissa hän on selvittänyt kahvinjuonnin yhteyksiä sydänterveyteen. Tutkimustulosten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti eli 3-4 kupillista kahvia päivässä ei lisää sydän- ja verisuonitautitapahtumia potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairaus, diabetes tai kohonnut verenpaine. Terveillä koehenkilöillä tehdyissä tutkimuksissa Lopez-Garcia havaitsi, että kahvinjuojilla saattaa olla pienempi risksi sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulosten mukaan yli 2 kupillista kahvia päivässä saattaa pienentää aivoinfarktin riskiä 20 %:lla.
Englanninkielisen asiantuntijahaastattelun voi katsoa täällä.
Tutustu raporttiin:
Can coffee protect against the risk of CVD mortality?
