Kahvi ja syöpä

Kahvi ja kehon muiden osien syövät

Kahvi ja ihosyöpä

Kahvinjuonti ei tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan ole yhteydessä ihosyöpään. Kofeiini saattaa kuitenkin suojata ihosoluja UVB-säteilyn haitallisilta vaikutuksilta^64,65. Osa tutkimuksista viittaa siihen, että kofeiinipitoisen kahvin juonti on yhteydessä pienentyneeseen pahanlaatuisen melanooman riskiin.

• Vuonna 2016 julkaistun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin mukaan säännöllinen kahvinjuonti saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen melanooman riskiin. Tutkijat kuitenkin totesivat, että lisätutkimuksia tarvitaan⁶⁴.

Vuonna 2016 julkaistussa meta-analyysissa todettiin, että kofeiinipitoisen kahvin juonnilla on lineaarinen annosvasteinen yhteys pienentyneeseen pahanlaatuisen melanooman riskiin. Kofeiinittomalla kahvilla vaikutusta ei todettu⁶⁵.

Kahvi ja keuhkosyöpä

Runsas kahvinjuonti (yli viisi kupillista päivässä) on yhdistetty suurentuneeseen keuhkosyövän riskiin, mutta tutkimuksissa on tunnistettu monia sekoittavia tekijöitä, kuten tupakointii⁶⁶.

Vuonna 2016 julkaistun IARC:n katsauksen mukaan joissakin tutkimuksissa kahvinjuonnin on havaittu lisäävän keuhkosyövän riskiä, mutta tulokset selittyvät todennäköisesti sekoittavilla tekijöillä, kuten tupakoinnilla. Raportin mukaan kahvinjuonnin yhteydestä keuhkosyöpään ei ole riittävää tutkimusnäyttöä¹.

Vuonna 2016 julkaistun meta-analyysin (12 276 keuhkosyöpäpotilasta ja 102 516 verrokkia) mukaan yli kolme kupillista kahvia/päivä on merkitsevästi yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua keuhkosyöpään miehillä, mutta ei naisilla, amerikkalaisilla ja aasialaisilla sekä tupakoivilla⁶⁶.

Kahvi ja aivokasvaimet

Kahvinjuonti saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua aivokasvaimiin. Aihetta on kuitenkin tutkittu vain vähän, joten lisätutkimukset ovat tarpeen⁶⁷. IARC ei ole arvioinut kahvinjuonnin yhteyttä aivokasvaimiin¹.

Vuonna 2019 julkaistun meta-analyysin (11 artikkelia) mukaan kahvinjuonnin on todettu olevan käänteisesti yhteydessä aivosyövän riskiin erityisesti aasialaisissa väestöissä⁶⁷.

Raskauden aikainen kahvinjuonti ja lasten leukemia

Tästä aiheesta on vain vähän tutkimuksia, ja tulokset ovat olleet vaihtelevia^68-70. IARC:n katsauksen mukaan tutkimusnäyttö ei ole riittävän johdonmukaista, jotta kahvinjuonnin voitaisiin osoittaa olevan yhteydessä lasten leukemiaan¹. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) suosittelee raskaana oleville ja imettäville kaikista lähteistä saatua kofeiinia korkeintaan 200 mg/päivä, joka vastaa 2–3 kupillista kahvia¹⁰.

• Vuonna 2015 julkaistun meta-analyysin (3 649 sairastunutta ja 5 705 verrokkia) mukaan tulokset ”vahvistavat äidin kahvinjuonnin liittyvän haitallisesti lasten leukemiariskiin ja viittaavat siihen, että kola- tai energiajuomien nauttiminen vaikuttaa samalla tavoin”⁶⁸.

• Vuonna 2015 julkaistun, vanhempien tupakointia sekä äidin raskauden aikaista alkoholin, kahvin ja teen juonnin yhteyttä lasten akuuttiin leukemiaan selvittäneen tutkimuksen mukaan raskauden aikainen kahvinjuonti ei ole yhteydessä lasten akuuttiin leukemiaan, mutta kahvinjuonnin ja akuutin lymfoblastileukemian välillä havaittiin yhteys⁶⁹.

Vuonna 2018 julkaistun Childhood Leukaemia International Consortiumin aineiston yhdistetyn analyysin mukaan yhteyttä äidin kahvinkulutukseen ei todettu. Positiivisesta altistumisvasteesta saatiin kuitenkin viitteitä. Tämän perusteella tutkijat totesivat, että joistakin puutteista huolimatta tulokset viittaavat siihen, että kahvi voi olla yhteydessä lisääntyneeseen akuutin lymfoblastisen leukemian riskiin. Tutkijoiden mukaan raskauden aikana tulisi rajoittaa kofeiinin saantia⁷⁰.