Kofeiini elimistössä


Kofeiinin imeytyminen ja aineenvaihdunta

Kofeiini imeytyy vereen ja kudoksiin täysin noin 45 minuutissa ja pitoisuus on suurimmillaan 15-120 minuuttia nauttimisen jälkeen. Kofeiinipitoisuus puolittuu elimistössä noin neljässä tunnissa1. Eri ihmisillä tämä aika voi kuitenkin olla pidempi tai lyhyempi. Tupakoijilla kofeiini hajoaa nopeammin kuin niillä, jotka eivät tupakoi. Raskauden aikana, erityisesti sen loppuvaiheessa, kofeiini puolestaan hajoaa tavanomaista hitaammin. Kofeiini poistuu elimistöstä pääasiassa metaboloitumalla maksassa. Siksi maksasairaudet tai maksassa metaboloituvat lääkkeet voivat vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti kofeiini poistuu elimistöstä.

 

Geneettisen vaihtelun vaikutus kofeiinin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan

Yksilöiden väliset geeneettiset erot voivat myös vaikuttaa kofeiiniin elimistössä. Adenosiini A2A-reseptorin polymorfismin on arveltu vaikuttavan siihen kuinka paljon kofeiinia luontaisesti nautitaan5. Todennäköisyys, että henkilöllä on ADORA2A 1083TT genotyyppi on sitä pienempi mitä suurempaa kofeiinin tavanomainen saanti on. Tämä viittaa siihen, että kofeiinin käyttötottumuksilla on biologinen perusta sekä siihen että ne, joilla on tämä genotyyppi, eivät ole niin herkkiä kofeiinin vaikutuksille. Kofeiinin aineenvaihdunnasta vastaa 95 %:sesti sytokromi P450 1A2 –entsyymi. Sitä koodaavan geenin erilaiset ilmentymät voisivat mahdollisesti vaikuttaa kofeiiniaineenvaihduntaan. Nämä geneettiset erot saattaisivat siis jakaa väestön niihin, joilla kofeiiniaineenvaihdunta on hidasta ja niihin, joilla se on nopeaa6.

Lisätietoa kofeiinin aineenvaihdunnan yksilöllisistä eroista asiantuntijaraportissa: "Genetics, metabolism and individual responses to caffeine"

 

Kofeiinin saantisuositukset

Vuonna 2015 EFSA (Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen) julkaisi tieteellisen lausunnon kofeiinin turvallisuudesta. EFSA:n lausunnon mukaan korkeintaan 400 mg päivässä tai korkeintaan 200 mg kerta-annoksena kaikista lähteistä saatua kofeiinia ei aiheuta huolta turvallisuudesta. EFSA:n mukaan joillakin aikuisilla 100 mg:n kerta-annos kofeiinia saattaa viivästyttää nukahtamista ja lyhentää unen kestoa erityisesti, jos kofeiinia nautitaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

Vuonna 1983 EU:n elintarvikealan tiedekomitea (EU Scientific Committee for Food, SCF) julkaisi raportin kofeiinin saannin terveysvaikutuksista7. Raportissa todettiin, että ihmisten tavanomaiset kofeiinin saantimäärät eivät aiheuta mitään syytä huolestua karsinogeenisista tai mutageenisista vaikutuksista. Tarkastellut tutkimusaineistot eivät tuoneet esiin mitään epämuodostumia aiheuttavia tai lisääntymiseen liittyviä haittavaikutuksia ihmisillä. Tulokset eivät myöskään osoittaneet, että kofeiinilla olisi minkäänlaista yhteyttä raskaudenaikaisten vahingollisten tapahtumien välillä.

Raskaana oleville naisille on jo pitkään suositeltu kofeiinin saannin kohtuullistamista. EFSA suosittelee vuonna 2015 julkaistussa kofeiinin turvallisuuslausunnossa, että raskaana olevien tai imettävien naisten tulisi vähentää kaikista lähteistä saatavan kofeiinin määrä korkeintaan 200 mg:aan päivässä.

Lisätietoa kofeiinin käytöstä raskauden aikana, klikkaa tästä.


Viime vuosina on huolestuttu lasten ja nuorten kofeiinin saannista. Tämä liittyy erityisesti energiajuomiin, joissa on myös muita terveyteen vaikuttavia ainesosia. Isossa-Britanniassa lasten (5-10 v.) päivittäinen kofeiinin saanti oli 7-vuotiailla 12 mg /päivä ja 10-vuotiailla 24 mg/päivä. Kofeiinista 54 % saatiin virvoitusjuomista, 8 % teestä ja 38 % suklaata sisältävistä elintarvikkeista ja juomista. Kahvi ei ollut kofeiinin lähde11. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten päivittäisestä kofeiinin saannista 20-25 % oli peräisin kahvista12.

EFSA:n tieteellisessä lausunnossa kofeiinin turvallisuudesta todetaan, että 3 mg kofeiinia/kehon painokilo on käyttökelpoinen perusta, kun arvioidaan lasten ja nuorten turvallista kofeiinin saantia. EFSA:n mukaan 1.4 mg kofeiinia/kehon painokilo saattaa joillakin lapsilla ja nuorilla viivästyttää nukahtamista ja lyhentää unen kestoa aivan kuten aikuisilla, erityisesti, jos kofeiinia nautitaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

 

Runsaan kofeiinin saannin vaikutukset

Monien päivittäiseen ruokavalioon kuuluvien aineiden liiallinen saanti voi aiheuttaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Suurin osa käyttää eri ruokia ja juomia itselleen sopivia määriä ja siksi heille ei tule näitä sivuvaikutuksia. Henkilöt, joilla kofeiinin saannin itsesäätely ei toimi, saattavat kuitenkin kokea levottomuutta, yliaktiivisuutta, hermostuneisuutta tai heillä voi olla unihäiriöitä.

Kofeiini vähentää unen määrää ja pääasiassa syvän ja REM unen ajallista järjestystä13. Yksilölliset erot adenosiini A2A-reseptorin geenikoodauksessa voivat säädellä näitä vaikutuksia14,15. Joillakin ihmisillä on havaittu, että kofeiini lisää levottomuutta. Tämä saattaa myös olla yhteydessä toiseen A2A-reseptorin polymorfismiin16. Kofeiinin levottomuutta lisäävä vaikutus ei kuitenkaan merkittävästi muuta kofeiinin kulutusta. Se johtuu ainakin osittain sietokyky huomattavasta kehittymisestä17. Liialliseen kofeiinin saantiin liittyvät haitalliset vaikutukset ovat yleensä lyhytkestoisia ja menevät ohitse, kun kofeiinin saanti palautuu tavanomaiselle tasolle. Yleisesti tiedetään, että joillakin nämä vaikutukset ovat vahvempia kuin toisilla.

Näyttää siltä, että useimmat hyödyntävät kofeiinin vaikutuksia tietoisesti tai alitajuisesti mielialan säätelyssä. Mieliala ja odotukset juoman sisältämän kofeiinin vaikutuksista ennen juomista vaikuttavat kahvin/kofeiinin valintaan18,19. Näin suurin osa käyttäjistä säätelee kofeiinin saantiaan.