Neurodegeneratiiviset sairaudet
Kahvi ja aivohalvaus
Maailman sydänjärjestön (World Heart Federation) mukaan vuosittain 15 miljoonaa ihmistä sairastuu aivohalvaukseen. Lähes kuusi miljoonaa menehtyy ja viisi miljoonaa vammautuu pysyvästi. Aivohalvaus on dementian jälkeen toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy. Maailmanlaajuisesti aivohalvaus on yli 60-vuotiailla toiseksi yleisin ja 15–59-vuotiailla viidenneksi yleisin kuolinsyy92.
Monissa kehittyneissä maissa aivohalvauksen ilmaantuvuus on pienentynyt, vaikka aivohalvausten todellinen määrä on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä. Kehitysmaissa aivohalvausten ilmaantuvuus kuitenkin lisääntyy.
Tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti saattaa pienentää aivohalvauksen riskiä ja rajoittaa aivohalvauksen aiheuttamia haitallisia seurauksia.
Suomalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa, johon osallistui 26 556 tupakoivaa miestä, riski sairastua aivohalvaukseen (verenvuotoon liittymätön) pieneni 12 %, kun kahvia nautittiin 4-5 kupillista päivässä. Riski pieneni runsaasti kahvia juovilla (≥ 6 kupillista päivässä) 23 % verrattuna niihin, jotka joivat alle 2 kupillista kahvia päivässä. Kahvinjuonti ei kuitenkaan suojannut aivoverenvuodolta tai lukinkalvonalaiselta verenvuodolta71.
Vastaavasti 34 670 naisen prospektiivisessa tutkimuksessa havaittiin, että kahvinjuonti (2-5 kupillista päivässä) oli merkitsevästi yhteydessä 22-25 % pienempään aivohalvausten kokonaisriskiin sekä riskiin saada aivoinfarkti tai lukinkalvonalainen verenvuoto, mutta ei riskiin saada aivoverenvuotoa72.
Myös prospektiivisessa 83 076 naisen Nurses' Health Study -tutkimuksessa todettiin, että 2-4 kupillista kahvia päivässä juovilla oli 20 % pienempi aivohalvauksen riski kuin naisilla, jotka joivat yhden kupillisen kahvia kuukaudessa. Yhteys oli vahvempi niillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet tai olivat lopettaneet tupakoinnin. Heillä neljä kupillista kahvia päivässä pienensi sairastumisriskiä 43 %. Muilla kofeiinia sisältävillä juomilla, kuten teellä ja kofeiinipitoisilla virvoitusjuomilla, ei havaittu olevan yhteyttä aivohalvauksen riskiin73.
Vuonna 2011 julkaistussa 11 prospektiivisen tutkimuksen meta-analyysissa tutkittavia oli 479 689. Aineistossa todettiin 10 003 aivohalvaustapausta. Tulosten mukaan kohtuullisen kahvinjuonnin yhteys aivohalvausriskiin on lievästi käänteinen ja ei-lineaarinen74.
Eräässä tutkimuksessa kymmenelle aivojen kuorikerroksen halvaukseen sairastuneelle annettiin pistoksena kofeiinia etanoliliuoksessa (noin 8-9 mg kofeiinia/kg - vastaa noin 5-7 kupillista kahvia - ja 0.3-0.4 mg etanolia/kg - vastaa noin kahta annosta vahvaa alkoholia) ja verihyytymän hoitoon plasminogeeniaktivaattoria (t-PA) 134 minuutin kuluessa ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. Yhdistelmällä saatiin optimaalisin vaikutus, kun se annettiin ensimmäisen 95 minuutin aikana. Toimintakyky ja autonomia säilyivät kuudella kymmenestä kofeiini-etanoliliuosta saaneista potilaista, mutta vain 26 %:lla perinteisellä tavalla hoidetuista 90 potilaasta75. Taustalla oleviin vaikutusmekanismeihin voi liittyä se, että kofeiini estää adenosiinireseptoreita sekä se, että etanoli estää aivojen toimintaa jarruttavan tärkeimmän hermoston välittäjäaineen (GABAn) reseptoreita. Tämä odottaa vielä vahvistusta.
Eri ruokien käytön ja aivohalvauksen riskin välisestä yhteydestä tehdyn systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, maitotuotteiden, kalan ja teen runsas sekä kahvin ja suklaan kohtuullinen käyttö suojaavat aivohalvauksen riskiltä76.