Kahvi ja ruoansulatuskanava:
Mitä tutkimukset kertovat?

Kahvi edistää ruoan hajottamiseen mahassa osallistuvien ruoansulatushormoni gastriinin ja mahanesteen suolahapon eritystä.
 

Kahvi edistää ruoansulatusta

Totta:

Kohtuullinen kahvinjuonti (3–5 kuillista päivässä¹) auttaa edistämään ruoansulatusprosessia².

Kahvi edistää ruoansulatukseen osallistuvan gastriini-hormonin sekä mahanesteessä olevan suolahapon eritystä. Kumpikin osallistuu ruoan hajottamiseen mahassa². Kahvi edistää myös kolekystokiniini-hormonin eritystä. Ruoansulatuskanavassa rasvojen hajoamista auttavan sappinesteen eritys lisääntyy kolekystokiniin vaikutuksesta².
 

Kahvi pienentää ummetuksen riskiä

Totta:

Kahvi saattaa lisätä paksusuolen sisältöä eteenpäin vievää liikettä enemmän kuin kofeiiniton kahvi ja vesi^2-4.

Useimmat ruoka-aineet ja juomat lisäävät paksusuolen liikettä osana ruoansulatusprosessia^2,3. Säännöllinen kahvinjuonti saattaa lisätä paksusuolen sisältöä eteenpäin vievää liikettä yhtä paljon kuin viljatuotteet, 23 % enemmän kuin kofeiiniton kahvi tai 60 % enemmän kuin lasillinen vettä⁴. Lisäksi se saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen kroonisen ummetuksen riskiin^2-4.
 

Kahvi aiheuttaa närästystä

Väärin:

Tutkimuksissa kahvinjuonnin ei ole havaittu olevan merkitsevästi yhteydessä närästyksen tai kroonisen refluksitaudin riskiin^6-8.

Kahvinjuontia on ehdotettu joissakin tapauksissa mahdolliseksi syyksi, mutta ei ole tutkimusnäyttöä,  jonka mukaan se vaikuttaisi maha-ruokatorvirefluksin oireisiin^6-8. Erään tutkimuksen mukaan tärkeämpiä tekijöitä voivat olla suuret ateriamäärät ja korkea energiamäärä⁷.

Lisäksi tieteellisten tutkimusten mukaan kahvinjuonti ei ole yhteydessä ruoansulatuskanavan yläosan neljään tärkeimpään sairauteen (mahahaava, pohjukaissuolihaava, maha-ruokatorvirefluksi ja ei-eroosiivinen refluksitauti)⁵.

Kahvi on hyväksi suolistobakteereille

Totta:

Vaikka tämä on vielä kasvava tutkimusaihe, kahvinjuonnin on yleisesti raportoitu lisäävän suolistomikrobiston monimuotoisuutta^9-11.

Kahvin polyfenolit voivat saada aikaan myönteisiä muutoksia suolistomikrobiston koostumuksessa, pääasiassa “hyvinä bakteereina” pidettyjen bifidobakteerien populaatiotasossa^3,9-11. Terve mikrobisto voi auttaa suojautumaan infektioilta, tukea immuunijärjestelmää ja edistää tervettä ruoansulatusta. Ruokien ja juomien vaikutukset suoliston mikrobistoon ovat monimutkainen ja kasvava tutkimusalue, jota lisätutkimukset tulevat edelleen edistämään^3,9.

Lähteet:

1. European Food Safety Authority (EFSA) (2015) Scientific opinion on the safety of caffeine. EFSA Journal, 13(5), 4102.
2. Nehlig A. (2022) Effects of Coffee on the Gastro-Intestinal Tract: A Narrative Review and Literature Update. Nutrients, 14(2):399.
3. Saygili S. et al. (2024) Effects of Coffee on Gut Microbiota and Bowel Functions in Health and Diseases: A Literature Review. Nutrients, 16(18):3155.
4. Rao S.S. et al. (1998) Is coffee a colonic stimulant? Eur J Gastroenterl Hepatol10(2):113-8.
5. Shimamoto T. et al. (2013) No association of coffee consumption with gastric ulcer, duodenal ulcer, reflux esophagitis, and non-erosive reflux disease: across-sectional study of 8,013 healthy subjects in Japan. PLoS One, 8(6):e65996.
6. Kim J. et al. (2014) Association between coffee intake and gastroesophageal reflux disease: a meta-analysis. Dis Esophagus, 27(4):311-7.
7. Fox M. et al. (2023) Dietary factors involved in GERD management. Best Pract Res Clin Gastroenterol, 62-63:101826.
8. Cheng Y. et al. (2020) Systematic assessment of environmental factors for gastroesophageal reflux disease: An umbrella review of systematic reviews and meta-analyses. Dig Liver Dis, 53(5):566-573.
9. Manghi P. et al. (2024) Coffee consumption is associated with intestinal Lawsonibacterasaccharolyticus abundance and prevalence across multiple cohorts. Nat Microbiol, 9:3120–3134.
10. Gniechwitz D. et al. (2007) Dietary fiber from coffee beverage: degradation by human fecal microbiota. J Agric Food Chem, 55:6989-96.
11. Moco S. et al. (2012) Metabolomics view on gut microbiome modulation by polyphenol-rich foods. J Proteome Res, 11:4781-4790.