Sulje

Myytit vastaan tutkimustieto

Kahvi ja ruoansulatuskanava:
Mitä tutkimukset kertovat?

 

Kahvi stimuloi ruoansulatushormoni gastriinin sekä mahanesteessä olevan suolahapon eritystä. Molemmat osallistuvat ruoan pilkkomiseen mahalaukussa.
 

Kahvi edistää ruoansulatusta
 

Totta:

Kohtuullinen kahvinjuonti (3–5 kuillista päivässä1) auttaa edistämään ruoansulatusprosessia2.
Kahvi edistää ruoansulatukseen osallistuvan gastriini-hormonin sekä mahanesteessä olevan suolahapon eritystä. Kumpikin osallistuu ruoan hajottamiseen mahassa2. Kahvi edistää myös kolekystokiniini-hormonin eritystä. Ruoansulatuskanavassa rasvojen hajoamista auttavan sappinesteen eritys lisääntyy kolekystokiniin vaikutuksesta2.

 

Kahvi pienentää ummetuksen riskiä
 

Totta:

Kahvi saattaa lisätä paksusuolen sisältöä eteenpäin vievää liikettä enemmän kuin kofeiiniton kahvi ja vesi2-4.
Useimmat ruoka-aineet ja juomat lisäävät paksusuolen liikettä osana ruoansulatusprosessia2,3. Säännöllinen kahvinjuonti saattaa lisätä paksusuolen sisältöä eteenpäin vievää liikettä yhtä paljon kuin viljatuotteet, 23 % enemmän kuin kofeiiniton kahvi tai 60 % enemmän kuin lasillinen vettä4. Lisäksi se saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen kroonisen ummetuksen riskiin2-4.

 

Kahvi on hyväksi suolistobakteereille
 

Totta:

Vaikka tämä on vielä kasvava tutkimusaihe, kahvinjuonnin on yleisesti raportoitu lisäävän suolistomikrobiston monimuotoisuutta9-11.
Kahvin polyfenolit voivat saada aikaan myönteisiä muutoksia suolistomikrobiston koostumuksessa, pääasiassa “hyvinä bakteereina” pidettyjen bifidobakteerien populaatiotasossa3,9-11. Terve mikrobisto voi auttaa suojautumaan infektioilta, tukea immuunijärjestelmää ja edistää tervettä ruoansulatusta. Ruokien ja juomien vaikutukset suoliston mikrobistoon ovat monimutkainen ja kasvava tutkimusalue, jota lisätutkimukset tulevat edelleen edistämään3,9.

 

Kahvi aiheuttaa närästystä
 

Väärin:

Tutkimuksissa kahvinjuonnin ei ole havaittu olevan merkitsevästi yhteydessä närästyksen tai kroonisen refluksitaudin riskiin6-8.
Kahvinjuontia on ehdotettu joissakin tapauksissa mahdolliseksi syyksi, mutta ei ole tutkimusnäyttöä,  jonka mukaan se vaikuttaisi maha-ruokatorvirefluksin oireisiin6-8. Erään tutkimuksen mukaan tärkeämpiä tekijöitä voivat olla suuret ateriamäärät ja korkea energiamäärä7.
Lisäksi tieteellisten tutkimusten mukaan kahvinjuonti ei ole yhteydessä ruoansulatuskanavan yläosan neljään tärkeimpään sairauteen (mahahaava, pohjukaissuolihaava, maha-ruokatorvirefluksi ja ei-eroosiivinen refluksitauti5.


Lähteet:

  1. European Food Safety Authority (EFSA) (2015) Scientific opinion on the safety of caffeine. EFSA Journal, 13(5), 4102.
  2. Nehlig A. (2022) Effects of Coffee on the Gastro-Intestinal Tract: A Narrative Review and Literature Update. Nutrients, 14(2):399.
  3. Saygili S. et al. (2024) Effects of Coffee on Gut Microbiota and Bowel Functions in Health and Diseases: A Literature Review. Nutrients, 16(18):3155.
  4. Rao S.S. et al. (1998) Is coffee a colonic stimulant? Eur J Gastroenterl Hepatol10(2):113-8.
  5. Shimamoto T. et al. (2013) No association of coffee consumption with gastric ulcer, duodenal ulcer, reflux esophagitis, and non-erosive reflux disease: across-sectional study of 8,013 healthy subjects in Japan. PLoS One, 8(6):e65996.
  6. Kim J. et al. (2014) Association between coffee intake and gastroesophageal reflux disease: a meta-analysis. Dis Esophagus, 27(4):311-7.
  7. Fox M. et al. (2023) Dietary factors involved in GERD management. Best Pract Res Clin Gastroenterol, 62-63:101826.
  8. Cheng Y. et al. (2020) Systematic assessment of environmental factors for gastroesophageal reflux disease: An umbrella review of systematic reviews and meta-analyses. Dig Liver Dis, 53(5):566-573.
  9. Manghi P. et al. (2024) Coffee consumption is associated with intestinal Lawsonibacterasaccharolyticus abundance and prevalence across multiple cohorts. Nat Microbiol, 9:3120–3134.
  10. Gniechwitz D. et al. (2007) Dietary fiber from coffee beverage: degradation by human fecal microbiota. J Agric Food Chem, 55:6989-96.
  11. Moco S. et al. (2012) Metabolomics view on gut microbiome modulation by polyphenol-rich foods. J Proteome Res, 11:4781-4790.