Sulje

Myytit vastaan tutkimustieto

Kahvi ja terveys: Myytit vastaan tutkimustieto
 

Myytti 1

Kahvin piristävä vaikutus on pelkästään psykologinen
 

Mitä tiede sanoo?

Kahvinjuonti  on yhdistetty parantuneeseen vireystilaan, keskittymiskykyyn, muistiin ja jopa mielialaan1-3, mutta se voi tehdä enemmänkin. Tutkimukset osoittavat, että kestävyyssuorituksissa (eli yli viisi minuuttia kestävissä aerobisissa lajeissa, kuten juoksu, pyöräily ja soutu) kofeiinia sisältävä kahvi parantaa suoritusaikaa ja voi olla yhteydessä vähentyneeseen lihaskipuun1-5.

Tutkimusten mukaan kahvi saattaa myös edistää lyhytaikaisia, korkean intensiteetin (anaerobisia) suorituksia6-7. Kofeiinin on todettu olevan yhteydessä parantuneeseen kestävyyssuorituskykyyn ja -kapasiteettiin sekä koetun rasituksen ja ponnistelun vähenemiseen liikunnan aikana7.

 

Myytti 2

Kahvi kuivattaa elimistöä
 

Mitä tiede sanoo?

Tutkimusten mukaan kahvinjuonti edistää elimistön nestetasapainoa eikä aiheuta nestehukkaa. Kun kahvia nautitaan kohtuullisesti, se on osa nestetasapainon ylläpitoa. Kahvi ei heikennä kehon nesteytystä, sillä se on 95-prosenttisesti vettä8-9. Tutkimuksissa kahvia juoneiden ja saman vesimäärän juoneiden välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja nesteytystilassa10. Kahvinjuonti ei aiheuta myöskään aktiivisille henkilöille suurentunutta nestehukkaa11.

 

Myytti 3

Kahvi on haitallista sydämelle
 

Mitä tiede sanoo?

Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että kahvinjuonti ei ole yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien tai sepelvaltimotaudin riskiin12-17. Kohtuullinen kahvinjuonti  (2–5 kupillista päivässä) on erityisesti naisilla yhdistetty 11 % pienempään sepelvaltimotaudin riskiin sekä pienempään aivohalvauksien riskiin15. Jotkut tutkimukset ovat myös osoittaneet, että sydäninfarktin saaneet voivat hyötyä kahvinjuonnin jatkamisesta17.

Kofeiinin lisäksi kahvi sisältää myös muita yhdisteitä, kuten polyfenoleja, kaliumia ja liukoista kuitua, joiden kaikkien uskotaan osaltaan vaikuttavan sydän- ja verisuoniterveyteen8.

 

Myytti 4

Sokerin lisääminen tuhoaa kahvin terveyshyödyt
 

Mitä tiede sanoo?

Suurin osa tutkimuksista keskittyy mustaan kahviin, mutta sokerin lisääminen ei näytä vaikuttavan tuloksiin. Laajassa UK Biobank -tutkimuksessa todettiin, että makeuttamaton sekä sokerilla makeutettu kahvi liittyivät pienempään syöpä- ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen26. Sama tutkimus osoitti, että sokerilla makeutettua kahvia kohtuullisesti juoneilla oli merkittävästi pienempi kokonaiskuolleisuuden riski verrattuna henkilöihin, jotka eivät juoneet kahvia26.

 

Myytti 5

Kofeiiniton kahvi on turhaa – kahvia kannattaa juoda vain kofeiinin vuoksi
 

Mitä tiede sanoo?

Vaikka kofeiiniton kahvi ei sisällä kofeiinia, siinä on monia muita yhdisteitä, kuten polyfenoleja, klorogeenihappoja, antioksidantteja ja tärkeitä kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia18. Polyfenolit ovat kasviperäisiä yhdisteitä, jotka tunnetaan tulehdusta estävistä, antioksidatiivisista ja ikääntymistä hidastavista ominaisuuksistaan. Niitä on sekä tavallisessa että kofeiinittomassa kahvissa18,19. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ravinnon polyfenolit voivat olla yhteydessä pienempään neurodegeneratiivisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, riskiin20.

Sekä kofeiinia sisältävä että kofeiiniton kahvi on yhdistetty pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Yhden tutkimuksen mukaan kaksi lisäkupillista kofeiinitonta kahvia päivässä vähentää sairastumisriskiä 11 %²¹.

 

Myytti 6

Kahvi aiheuttaa ruoansulatusongelmia
 

Mitä tiede sanoo?

Tutkimukset osoittavat, että kahvi stimuloi ja tukee useita ruoansulatusprosesseja ja voi jopa suojata yleisiltä ruoansulatuskanavan vaivoilta. Kohtuullinen kahvinjuonti (3–5 kupillista päivässä) edistää mahahapon, sappinesteen, haiman entsyymien ja ruoansulatushormonien, kuten gastriinin ja kolekystokiniinin, eritystä. Tämä auttaa pilkkomaan ruokaa, erityisesti rasvoja, tehokkaasti ruoansulatuksen aikana22,23.

Tutkimusten mukaan kahvinjuonti on yhteydessä myös terveeseen suolistomikrobistoon, mikä saattaa liittyä kahvin polyfenoleihin24. Kahvin sisältämä ravintokuitu voi myös tukea ja lisätä suolistoflooran hallitsevien bakteerien määrää25.

 

Myytti 7

Kahvi polttaa rasvaa
 

Mitä tiede sanoo?

Kahvi ei ole varsinainen rasvanpolttaja, mutta kupillinen mustaa kahvia (terveellisin tapa nauttia kahvia) sisältää erittäin vähän energiaa ja voi siten tukea painonhallintaa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kofeiini voi jonkin verran tukea aineenvaihduntaa. Meta-analyysin mukaan kofeiinin saanti on yhteydessä kehon painon, painoindeksin ja kehon rasvaprosentin laskuun, mutta lisätutkimuksia tarvitaan pitkäaikaisvaikutusten ja mekanismien ymmärtämiseksi27. Lisäksi mm. genetiikka, ruokavalio, tupakointi, alkoholin käyttö ja lääkitys vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti kahvi metaboloituu elimistössä27-29.


Lähteet:

  1. EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA) (2011): Scientific Opinion on the substantiation of health claims related to caffeine and increased fat oxidation leading to a reduction in body fat mass (ID 735, 1484), increased energy expenditure leading to a reduction in body weight (ID 1487), increased alertness (ID 736, 1101, 1187, 1485, 1491, 2063, 2103) and increased attention (ID 736, 1485, 1491, 2375) pursuant to Article 13(1) of Regulation (EC) No 1924/20061. EFSA Journal, 9(4):2054.
  2. Irwin C.I. et al. (2020) Effects of acute caffeine consumption following sleep loss on cognitive, physical, occupational and driving performance: A systematic review and meta-analysis. Biosci & Behav Res, 108:877-888.
  3. Fiani B. et al. (2021) The neurophysiology of caffeine as a central nervous system stimulant and the resultant effects on cognitive function. Cureus, 13(5):e15032.
  4. EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA) (2011): Scientific Opinion on the substantiation of health claims related to caffeine and increase in physical performance during short-term high-intensity exercise (ID 737, 1486, 1489), increase in endurance performance (ID 737, 1486), increase in endurance capacity (ID 1488) and reduction in the rated perceived exertion/effort during exercise (ID 1488, 1490) pursuant to Article 13(1) of Regulation (EC) No 1924/2006. EFSA Journal, 9(4): 2053.
  5. Grgic J. et al. (2020): Wake up and smell the coffee: caffeine supplementation and exercise performance-an umbrella review of 21 published meta-analyses. Br J Sports Med, 54(11):681-688.
  6. Ferreira R.E.S. et al. (2021): Effects of Caffeine Supplementation on Physical Performance of Soccer Players: Systematic Review and Meta-Analysis. Sports Health, 13(4):347-358.
  7. Guest N.S. et al. (2021): International society of sports nutrition position stand: caffeine and exercise performance. J Int Soc Sports Nutr, 18,1.
  8. Food Standards Agency, Public Health England, McCance and Widdowson’s The Composition of Foods, 7th edn., Cambridge, Royal Society of Chemistry, 2014.
  9. Maughan R.J. et al (2003): Caffeine ingestion and fluid balance: a review. J Human Nutrition Dietetic, 16, 411-420.
  10. Neuhauser-Berthold M. et al (1997): Coffee consumption and total body water homeostasis as measured by fluid balance and bioelectrical impedance analysis. Ann Nutr Metab, 41, 29-36.
  11. Killer S. C. et al (2014): No Evidence of Dehydration with Moderate Daily Coffee Intake: A Counterbalanced Cross-Over Study in a Free-Living Population. PLoS ONE, 9(1): e84154.
  12. Farraj A. et al. (2024) Coffee and Cardiovascular Health: A Review of Literature. Nutrients, 16(24):4257.
  13. Simon J. et al. (2022) Light to moderate coffee consumption is associated with lower risk of death: a UK Biobank study. Eur J Prev Cardiol, 29(6):982-991.
  14. Chieng D., Canovas R., Segan L., et al. (2022) Effects of habitual coffee consumption on incident cardiovascular disease, arrhythmia, and mortality: findings from UK biobank. J Am Coll Cardiol, 79(9):1455.
  15. Ungvari Z., Kunutsor S.K. (2024) Coffee consumption and cardiometabolic health: a comprehensive review of the evidence. GeroScience, 46(6):6473-6510.
  16. Chan L et al. (2021) Coffee consumption and the risk of cerebrovascular disease: a meta-analysis of prospective cohort studies. BMC Neurol, 21(1):380.
  17. Ribeiro E.M. et al. (2020) Safety of coffee consumption after myocardial infarction: A systematic review and meta-analysis. Nutr Metab Cardiovasc Dis, 30(12):2146-2158.
  18. Godos J. et al. (2017) Dietary sources of polyphenols in the Mediterranean healthy Eating, Aging and Lifestyle (MEAL) study cohort. Int J Food Sci Nutr, 68(6):750-756.
  19. Cunha R.A. et al. (2024) Impact of coffee intake on human aging: Epidemiology and cellular mechanisms. Ageing Research Reviews, vol.102. 102581, ISSN 1568-1637.
  20. Janitschke D. et al (2021) Methylxanthines and Neurodegenerative Diseases: An Update, Molecules, 13(3):803.
  21. Carlstrom M & Larsson SC. (2018). Coffee consumption and reduced risk of developing type 2 diabetes: a systematic review with meta-analysis. Nutr Revs. 76(6):395-417.
  22. Nehlig A. (2022) Effects of Coffee on the Gastro-Intestinal Tract: A Narrative Review and Literature Update. Nutrients, 14(2):399.
  23. Schubert M.M. et al. (2017) Caffeine, coffee, and appetite control: a review. Int J Food Sci Nutr, 68, 901-912.
  24. Saygili S. etal. (2024) Effects of Coffee on Gut Microbiota and Bowel Functions in Health and Diseases: A Literature Review. Nutrients, 16(18):3155.
  25. Gniechwitz D. et al. (2007) Dietary fiber from coffee beverage: degradation by human fecal microbiota. J Agric Food Chem, 55:6989-96.
  26. Liu, D. et al. (2022) Association of sugar-sweetened, artificially sweetened, and unsweetened coffee consumption with all-cause and cause-specific mortality: A large prospective cohort study. Annals of Int Med, 175(7), 909–917.
  27. Tabrizi R. et al. (2019) The effects of caffeine intake on weight loss: a systematic review and dos-response meta-analysis of randomized controlled trials. Crit Rev Food Sci Nutr, 59(16):2688-2696.
  28. Nehlig A. (2017): Interindividual differences in caffeine metabolism and factors driving caffeine consumption. Pharmacol Rev, 70(2):384-411.
  29. Brown C.R. et al. (1988): Changes in rate and pattern of caffeine metabolism after cigarette abstinence. Clin Pharmacol Ther, 43(5)488-91.
Edellinen sivu
Seuraava sivu

Sisältö päivitetty mararskuussa 2025.

Kahvi ja terveys: Myytit vastaan tutkimustieto
Takaisin ylös