Kahvi ja terveys -webinaari 17.9.2025
Katso webinaaritallenne täältä
Ohjelma
Tervetuloa ja suomalaisten kahvinkulutus
Terhi Virtanen, erityisasiantuntija, Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, Elintarviketeollisuusliitto
Coffee and human aging – epidemiology and cellular mechanisms
Professori Rodrigo A. Cunha, Coimbran yliopisto, Portugali
Kahvi osana ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota
Professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto
Kysymyksiä ja vastauksia
Webinaariesitysten mukaan kahvilla on paljon positiivisia vaikutuksia terveyteen. Miksi ravitsemussuosituksissa kahviin liittyvä suositus kuitenkin on "voi olla osana ruokavaliota" eli hieman negatiivissävytteinen?
Professori Mikael Fogelholm:
Kahvi ei ole välttämätön osa terveyttä edistävää ruokavaliota, siksi ravitsemussuosituksissa käytetään "voida"-verbiä. Kahvia ei tarvitse välttää terveyttä edistävässä ruokavaliossa esim. kofeiinin vuoksi, kunhan käyttö on kohtuullista. Epäterveellistä ruokavaliota ei kuitenkaan voi muuttaa terveelliseksi käyttämällä kahvia.
Onko vaaleapaahtoisen ja tummapaahtoisen kahvin terveysvaikutuksissa eroa?
Professori Mikael Fogelholm:
Vaaleapaahtoisen ja tummapaahtoisen kahvin erilaisista terveysvaikutuksista ei ole väestötutkimuksiin perustuvaa tutkimusnäyttöä. Useimmiten tutkimuksissa ei tarkemmin kysytä, onko kahvi ollut vaalea- tai tummapaahtoista. Vaalea- ja tummapaahtoiselle kahville ei myöskään ole kansainvälistä standardia, mikä osaltaan vaikeuttaa vertailua.
Mihin neurologisiin sairauksiin runsas kahvinkäyttö oli yhteydessä? Onko tietoa, mikä selittää yhteyden?
Kahvi ja terveys:
Esityksessä viitattiin UK Biobankin aineistosta tehtyyn tutkimukseen, jossa on tarkasteltu lukuisia eri sairauksia. Neurologisten sairauksien kohdalla tutkimuksessa on mainittu mm. epilepsian oireet.
Professori Mikael Fogelholm:
On hyvä muistaa, että on myös neurologisia sairauksia, kuten Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti, joihin liittyen kahvinjuonnilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia. Kahvin neurologisiin sairauksiin liittyvät vaikutukset ovat todennäköisesti yhteydessä kofeiiniin, koska se on keskushermoston stimulantti, ja vaikutukset tulevat ilmeisesti sitä kautta.
Pitääkö paikkansa, että kehon korkean kortisolitason johdosta kahvia ei tulisi nauttia aamulla heti heräämisen jälkeen?
Professori Mikael Fogelholm:
Väestötutkimukset, joita esityksessäni käsittelin, eivät erota lainkaan sitä, miten kahvia on käytetty. Jos kuitenkin tarkastellaan esimerkiksi Etelä-Eurooppaa, hyvin tyypillinen kahvin käyttötapa on kahvin ottaminen ihan tyhjään vatsaan ja aamiainen saattaa jopa olla vain tämä yksi kupillinen espressoa.
Estääkö ruokailun yhteydessä nautittu kahvi ruoan ravintoaineiden imeytymistä?
Professori Mikael Fogelholm:
Tutkimusnäytön mukaan kahvi ruokailun yhteydessä ei merkitsevästi estä ravintoaineiden imeytymistä. Kahvin on tosin todettu estävän raudan imeytymistä, mutta merkitys on vähäinen.
Kupillinen kahvia ruoan jälkeen ei ole haitallista. Tärkeintä on syödä terveellisesti ja monipuolisesti.
Mikä on kahvinjuonnin yhteys Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin?
Professori Mikael Fogelholm:
Kahvinjuonti on tutkimusten mukaan yhteydessä pienentyneeseen Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin riskiin. Yhteyden taustalla ovat mm. kahvin polyfenolit, ja erityisesti niiden vaikutukset matala-asteisiin tulehduksiin.
Tutkimusartikkeleissa käytetään usein ilmaisua ”cup”. Minkäkokoista kahvikupillista tarkoitetaan?
Kahvi ja terveys:
Kansainvälisessä tutkimuksessa useimmiten käytetty kahvikupillisen koko on 1,25–1,5 dl, mutta myös suurempia kokoja käytetään. Tämä on aina hyvä varmistaa tutkimuskohtaisesti osana tulosten tulkintaa.
Kahvikupillisen koko on tärkeää huomioida, kun arvioidaan esim. kahvista saadun kofeiinin määrää. Erityyppisten kahvien ja muiden juomien ja ruokien kofeiinipitoisuuksista löydät tietoa täältä.
Mikä on tämänhetkinen tutkimustieto kahvinjuonnin ja ADHD:n välisestä yhteydestä?
Kahvi ja terveys:
Kahvinjuonnin ja ADHD:n välisestä yhteydestä on vain vähän tutkimustietoa.
Tutkimuksissa on erityisesti keskitytty kofeiiniin ja pyritty mm. selvittämään voisiko kofeiini olla yksi ADHD:n hoitokeinoista.
Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia, jotta voidaan esittää tarkempia johtopäätöksiä ja arvioida mahdollisia yksilöllisiä vaikutuksia ADHD:n yhteydessä.
