Kahvi, kofeiini ja raskaus

Moni juo raskausaikana kahvia suositeltua enemmän

TtM Anni Kukkosen väitöskirjatutkimuksen¹ mukaan kolmasosa raskaana olevista naisista saa kofeiinia suositeltua runsaammin. Suomalaisten ravitsemussuositusten² ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) lausunnon³ mukaan raskaana olevien naisten tulisi rajoittaa kaikista lähteistä saadun kofeiinin määrä 200 mg:aan päivässä.

– On tärkeää noudattaa suositusta raskausajan kofeiinin saannista. Sikiön kehityksen kannalta alkuraskaus on erityisen herkkää, joten jo raskautta suunniteltaessa on tärkeää kiinnittää huomiota kofeiinia sisältävien elintarvikkeiden maltilliseen käyttöön, sanoo TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Anni Kukkonen.

Tutkimuksessa kofeiinin saanti raskausaikana ylitti suosituksen noin kolmanneksella kaikista naisista ja puolella kahvinjuojista.
Alkuraskauden kofeiinin saannin todettiin olevan yhteydessä vastasyntyneen pienipainoisuuteen raskausviikkoihin nähden (SGA). Suosituksen ylittävä, mutta jo kohtuullinenkin, 51–200 mg kofeiinin saanti vuorokaudessa oli yhteydessä kohonneeseen pienipainoisuuden riskiin.
Raskaana olevat naiset ja lapset ovat erityisen herkkiä kofeiinille. Raskaus muuttaa kofeiini- ja sokeriaineenvaihduntaa.
Myös aiemmissa tutkimuksissa raskausajan runsas kofeiinin saanti on yhdistetty muun muassa keskenmenoriskiin ja sikiön kasvuhäiriöihin. Siksi nykyistä raskausaikaisen kofeiinin käytön turvarajaa on kyseenalaistettu sikiön mahdollisiin riskeihin vedoten.

Raskausaikana kofeiinin saannin suositeltu yläraja on 200 mg vuorokaudessa.

2 dl:ssa kahvia on noin 160 mg kofeiinia.
2 dl:ssa teetä on noin 40 mg kofeiinia.
2 dl:ssa kolajuomaaa on noin 22 mg kofeiinia
2 dl:ssa kaakaota on noin 6 mg kofeiinia.
Energiajuomissa kofeiinin määrä vaihtelee ja esimerkiksi 0,6 dl energiashotti voi sisältää jopa 200 mg kofeiinia.
50 g suklaapatukassa kofeiinia on keskimäärin 18 mg, tummassa suklaassa enemmän.

Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttäviä naisia ja heille syntyviä lapsia. Ruokavaliota ja kofeiinin saantia kartoitettiin kyselyillä. Sikiöajan kofeiinialtistusta mitattiin vastasyntyneiden hiusnäytteistä korkean erotuskyvyn massaspektrometrialla (HRMS).

Lähteet:

A. Kukkonen. Coffee and caffeine intake during pregnancy : associations with maternal and neonatal health (Kuopio Birth Cohort). Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences No 953. 2026.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024.
EFSA (2015): Scientific Opinion on the Safety of Caffeine, EFSA Journal, 13(5):4102

Edellinen sivu

Seuraava sivu

^{Sisältö päivitetty elokuussa 2018; Anni Kukkosen väitöstutkimukseen liittyvä sisältö maaliskuussa 2026.}

Kahvi, kofeiini ja raskaus

Väitöstutkimus: Raskaana olevien kofeiinin saanti Suomessa

Taustaa

Kahvi, kofeiini ja hedelmällisyys

Kofeiinin saanti ja raskausaika

Kofeiinin saanti ja sikiön terveys

Kofeiinin saantisuositukset raskauden aikana

Lähdeluettelo: Kahvi, kofeiini ja raskaus

Takaisin ylös