Kehittyvä tutkimusalue – kahvi ja suoliston mikrobisto
Suoliston mikrobiston rooli ja tervettä mikrobistoa tukevat ruokailutottumukset ovat kasvava ravitsemukseen ja terveyteen liittyvä tutkimusalue. Tutkimuksissa on havaittu, että suoliston Bifidobacterium spp. -populaatio kasvaa kahvinjuonnin jälkeen ilman merkittävää vaikutusta hallitsevaan mikrobistoon29.
Vuonna 2024 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan kohtuullinen kahvinjuonti (< 4 kupillista päivässä) suurentaa hyödyllisten bakteerikantojen, kuten Firmicutes- ja Actinobacteria-bakteerien, suhteellista osuutta ja pienentää Bacteroides-bakteerien määrää. Kohtuullinen kahvinjuonti lisäsi myös Bifidobacterium spp. -bakteerien määrää ja vähensi enterobakteerien määrää. Kahvinjuonnin on yleisesti raportoitu lisäävän suoliston mikrobiston monimuotoisuutta14.
Vuonna 2024 julkaistiin Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian väestöistä tehty laaja monikohortti- ja multi-omiikka-analyysi, jossa oli yksityiskohtaisia ruokavaliotietoja. Tulosten mukaan kahvinjuonnin yhteys mikrobistoon oli hyvin toistettavissa eri väestöissä, mikä liittyi ensisijaisesti Lawsonibacter asaccharolyticus -lajin esiintymiseen ja runsauteen. Tutkijoiden mukaan kahvin vaikutukset saattavat liittyä kahvissa esiintyviin polyfenoleihin, kuten klorogeenihappoon, kiniinihapon kofeiiniesteriin ja trigonelliiniin30.
Kahvin sisältämä ravintokuitu voi metaboloitua lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, mikä auttaa lisäämään kahden hallitsevan bakteerilajin esiintymistä suolistomikrobistossa31. Kahvin polyfenolit, mukaan lukien klorogeenihappo, voivat myös olla tärkeitä mikrobiston tukemisessa29,32.
Ruokien ja juomien vaikutus suoliston mikrobistoon on kasvava tutkimuskohde. Kun yhä useammat tutkimukset selvittävät kahvinjuonnin ja suoliston mikrobiston välistä monimutkaista vuorovaikutusta, voidaan päätyä mielenkiintoisiin uusiin johtopäätöksiin.
Uusi tutkimus lisää ymmärrystä kahvin vaikutuksista suoli-aivoakseliin
University College Corkin APC Microbiome Ireland, yksi alansa johtavista tutkimuskeskuksista, on ensimmäistä kertaa selvittänyt kattavasti kahvin myönteisten vaikutusten taustalla olevia mekanismeja suoli-aivoakselissa¹. Nature Communications -lehdessä julkaistun rahoitti Institute for Scientific Information on Coffee (ISIC). Tulosten mukaan sekä kofeiinipitoisen että kofeiinittoman kahvin säännöllinen käyttö vaikuttaa suolistomikrobiomiin, mikä puolestaan voi heijastua mielialaan ja stressitasoihin.
Tutkimus viittaa siihen, että kahvi voi olla yksi keino tukea suoliston terveyttä ja vaikuttaa suoli-aivoakselin toimintaan.
Kahvin havaittiin vaikuttavan myönteisesti tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden koettuun mielialaan ja stressitasoihin.
Sekä kofeiinipitoisen että kofeiinittoman kahvin säännöllinen käyttö oli yhteydessä biomarkkereihin, joiden tiedetään olevan yhteydessä parempaan psyykkiseen hyvinvointiin.
Katso englanninkielinen video, jolla tutkijat kertovat havainnoistaan:
Kahvin hyötyjä sekä ruoansulatukseen että mielialaan on tutkittu laajasti, mutta taustalla olevia mekanismeja ei ole aiemmin ymmärretty tarkasti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eri mittareiden avulla kahvin vaikutuksia mikrobisto-suoli-aivoakseliin eli suoliston mikrobiomin ja aivojen väliseen kaksisuuntaiseen viestintään.
Tutkimukseen osallistui 31 henkilöä, jotka joivat säännöllisesti kahvia ja 31 henkilöä, jotka eivät juoneet kahvia. Osallistujat pitivät kofeiini- ja ruokapäiväkirjaa, heille tehtiin psykologisia testejä ja heiltä kerättiin uloste- ja virtsanäytteitä. Näiden tietojen avulla arvioitiin suoliston mikrobiomissa tapahtuneita muutoksia sekä osallistujien kokemaa mielialaa ja stressiä. Kahvinjuojiksi määriteltiin henkilöt, jotka joivat säännöllisesti 3-5 kupillista kahvia päivässä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan tämä on useimmille ihmisille turvallinen ja kohtuullinen määrä².
Tutkimuksen alussa osallistujat eivät juoneet kahvia kahteen viikkoon. Tänä aikana tehtiin säännöllisiä psykologisia arviointeja ja kerättiin uloste- ja virtsanäytteitä. Kahvinjuojien suolistomikrobiomin metaboliittiprofiili muuttui merkitsevästi tämän kahden viikon aikana, jolloin he olivat juomatta kahvia verrattuna henkilöihin, jotka eivät juoneet kahvia lainkaan.
Tämän jälkeen kahvi palautettiin kahvinjuojien käyttöön sokkoutetussa asetelmassa. Puolet osallistujista sai kofeiinitonta kahvia ja puolet kofeiinipitoista kahvia. Kummassakin ryhmässä koettu stressi, masennusoireet ja impulsiivisuus vähenivät. Tulokset viittaavat siihen, että kahvinjuonti paransi mielialaa merkitsevästi riippumatta siitä, sisälsikö kahvi kofeiinia vai ei.
Kahvinjuojilla havaittiin enemmän Eggertella sp.- ja Cryptobacterium curtum -bakteereja kuin henkilöillä, jotka eivät juoneet kahvia. Eggertella sp. -bakteerin arvellaan osallistuvan happojen eritykseen mahalaukussa ja suolistossa ja Cryptobacterium curtum puolestaan saattaa osallistua sappihappojen synteesiin. Tutkijoiden mukaan kumpikin mekanismi voi osaltaan auttaa vähentämään haitallisia suolistobakteereja ja mahalaukun infektioita. Kahvinjuojilla havaittiin myös enemmän Firmicutes-bakteereja, joiden on aiemmin todettu olevan yhteydessä myönteisiin tunteisiin naisilla.
Merkittäviä parannuksia oppimisessa ja muistissa havaittiin ainoastaan kofeiinitonta kahvia juoneilla osallistujilla. Tämä viittaa siihen, että vaikutukset selittyvät kahvin muilla yhdisteillä kuin kofeiinilla, esimerkiksi polyfenoleilla. Tässä tutkimuksessa kuitenkin ainoastaan kofeiinipitoinen kahvi oli yhteydessä ahdistuneisuuden vähenemiseen sekä vireystilan ja tarkkaavaisuuden paranemiseen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kofeiinin saanti oli yhteydessä pienempään tulehdusriskiin.
Tutkimusartikkelin vastaava kirjoittaja, APC Microbiome Ireland -tutkimuskeskuksen päätutkija professori John Cryan University College Corkista, kommentoi:
"Kiinnostus suoliston terveyttä kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Samalla ymmärrys ruoansulatuskanavan terveyden ja mielenterveyden välisestä yhteydestä on lisääntynyt. Kahvin vaikutusmekanismeja tässä suoli-aivoakselissa ei kuitenkaan ole ymmärretty."
"Tuloksemme valottavat, miten suoliston mikrobiomi ja hermosto reagoivat kahviin sekä viittaavat siihen, että kahvilla voi olla pitkäaikaisia hyötyjä mikrobiomin terveydelle. Kahvi saattaa muokata sitä, miten mikrobit toimivat yhdessä ja mitä aineenvaihduntatuotteita ne käyttävät. Kun kiinnostus ruoansulatuksen tasapainoa tukeviin ruokavaliomuutoksiin kasvaa, kahvia voitaisiin hyödyntää yhtenä osana terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota."
"Kahvi on paljon enemmän kuin kofeiinin lähde. Se on monimutkainen ravitsemuksellinen tekijä, joka on vuorovaikutuksessa suolistomikrobien, aineenvaihdunnan ja jopa emotionaalisen hyvinvointimme kanssa", professori Cryan toteaa. "Tuloksemme viittaavat siihen, että kofeiinipitoinen ja kofeiiniton kahvi voivat vaikuttaa terveyteen eri tavoin, mutta toisiaan täydentäen."
(Lähteet:
1. Cryan, J.F. ym. (2026). Nature Communications. https://doi.org/10.1038/s41467-026-71264-8
2. EFSA (2015). Scientific Opinion on the Safety of Caffeine. EFSA Journal, 13(5):4102.)
